Kväänin ja meänkielen käänttääjiitä ja käänösten tillaajiita hajethaan Interreg-prosjekthiin. (Illustrasjonsfoto: Liisa Koivulehto)

 

Interreg-prosjektissa selvitethään muun muvassa tarvithaanko kväänin ja meänkielen käänttääjiitten koulutusta.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Interreg-prosjekti Samarbeidsplattform for minoritetssppråk på Nordkalotten – Pohjaiskalootin minoriteettikieliin yhtheistyöplattformi hakkee ihmissii jokka käännethään kvääniksi ja meänkielele, sekä kans firmoi, komuunii, järjestöi, viranomaissii ja muita jokka tilathaan käänöksii kväänin ja meänkielelä.

– Kaikkiin ensisti halluuma tiettäät kunka monta kväänin ja meänkielen käänttääjää oon ja kunka paljon oon tillaajiita, Kainun institutin Mari Keränen muistelee.

Prosjektissa oon myötä Kainun institutti (Norja), Oulun universiteetti (Suomi) ja Övertorneån komuuni (Ruotti).

Prosjektinjohtaaja Stefan Aro, Övertorneån kunta. Kuva: Kari Kaulanen, tornionlaakso.net

Mari Keränen Kainun insitututista. Kuva: Arne Hauge

Dosentti Niina Kunnas Oulun universiteetista. Kuva: Mikko Törmänen

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä oon ja mitä vailuu?

Käänttääjille ja tillaajiille oon omat seemat ja kysymykset. Sie vastaat anonyymisti.

Käänttääjiltä kysythään koulutuksesta ja tavustasta ja kunka ushein ja miten paljon käänöksiä hän tekkee. Minkälaissii tekstii? Mikä oon vaikkeeta? Mitä vailuu? Kunka homma menis paremin?

Tillaajilta kysythään kans määristä ja tekstityypiistä. Kunka kauvoin kestää ennenko sie saat valmhiin käänetyn tekstin? Minkäläissii probleemii tullee? Kunka homma menis paremin?

– Met toivoma ette saama maholisimman monta vastausta sekä käänttääjiltä ette tillaajilta, mielelä ennen 28. oktooperikuuta, Keränen sannoo.

Seemat löyttyyvät muun muvassa Kainun institutin kotisivulta, tästä.

Sosiaalinen kapitaali ja lisäarvo

Lähtökohta oon se ette meänkielen ja kväänin käänttääjiitä oon vähän.

Prosjektin mooli oon saaha meänkielen ja kväänin yhtheistyöfoorumi ja tehhä plaanan käänttääjiitten koulutuksele.

Prosjektin tavustalla oon ajatus ette kväänissä ja meänkielessä oon sosiaalista kapitaalii, ja ko kväänii ja meänkieltä käytethään enämen ja usseemassa paikassa, siitä tullee lisäarvoo. Samoten ette mitä enämen kontaktii oon rajoitten yli, sen helpompi oon tehhä koulutuksen, kulttuurin ja elinkeinoelämän yhtheistyötä.

Luje lissää:

Halluis ette kväänin kielen käänttääjiile olis koulutus   (ruijaksi)