Lær kvensk med Ruijan Kaiku

Foto: Arne Hauge

 

Her byr vi på flere hyggelige porsjoner med norsk oversatt til kvensk. Også kalt parallelltekst. God leselæring.

 

Oversatt til kvensk av Eira Söderholm

 

Et lite bidrag

Til dem i Troms: Har tilskuddsordning for kvenske og norskfinske organisasjoner.

– Det er ingen stor pott, men et lite bidrag. Vi får se hvordan ordningen treffer. Og om den kan styrkes i årene som kommer.

Det sier hovedutvalgsleder for kultur og helse i Troms fylkeskommune, Eirik Losnegaard Mevik (Ap). Saken gjelder et tilskudd til kvenske og norskfinske foreninger i dette fylket. Fristen har gått ut, men fingre krysses for at det dukker opp igjen til neste år. Mellom 6000 og 9000 kroner kan man få.

– Det er et relativt lite miljø med knappe ressurser, så det å kunne bidra til å skape et lite løft er noe vi ønsker å være med på, sier Losnegaard.

Pikku apu

Tromssalaisilet: Apurahhaa kvääni- ja norjansuomalaisilet organisasuunilet

– Ei tämä ole paljo rahhaa, mutta kuitenki pieni apu. Kattoma kunka oorninki toimii. Ja jos sen vaikka tulevaisina vuosina saatais kasvaamhaan.

Niin sannoo Tromssan fylkinkommuunin kulttuurin ja tervheyen päälautakunnan johtaja Eirik Losnegaard Mevik (TP). Puhet oon apurahasta fylkin kvääni- ja norjansuomalaisilet yhistyksilet. Fristi meni jo, mutta panema sormet risthiin nettä apurahhaa olis jaossa tulevannaki vuona. Rahhaa saattaa saaha 6000:sta ja 9000:heen.

– Se oon kohta pieni miljöö vähitten resursitten kansa, mutta met toivoma nettä saatama auttaat kuitenki vähä, sannoo Losnegaard.

 

Synd at kommersen bestemmer

Lav markedsinteresse for små språk betyr at saken må tas i egne hender.

«For at et språk skal kunne brukes og utvikles fullt ut i dagens digitale samfunn, trengs det tilgang til nødvendige språkteknologiske ressurser.»

Det sa den svenske kulturministeren Parisa Liljestrand juni i år. Og videre:

«For språk med relativt få talere, sånn som meänkieli, savnes det likevel kommersielle drivkrefter for å drive fram slik språkteknologi. Det er derfor en prioritet for regjeringen å gjennomføre en innsats på dette området.»

Den svenske regjeringen har derfor gitt et oppdrag til Institutt for språk og folkeminne. At de på under tre år skal utvikle slik teknologi. På det viset, håper de, vil meänkieli samtidig fremmes, styrkes og bedre beskyttes. Isof skriver:

«Språkbanken Sam arbeider med å utvikle språkteknologi som rettskrivingsprogram og tastatur for de nasjonale minoritetsspråkene. Arbeidet gjøres i samarbeid med Giellatekno ved Universitetet i Tromsø.»

Huono että markkina päättää

Markkinan vähänen interessi pieniä kieliä kohthan tarkottaa että asian pi’ethän ottaat omhin käshin.

”Jos kieltä pitäis pystyä kunnola käyttämhän ja kehittämhän nykypäivän digitaalisessa yhtheiskunnassa, ni sillon sitä varten pittää olla olemassa välttämättömät kieliteknoloogiliset tykötarphet.”

Niin sanoi Ruottin kulttuuriministeri Parisa Liljestrand tämän vuuen juunikuussa. Ja vielä:

”Se on kuitenki sillä mallila että ko kielelä on tyhä vähä puhujia, ni sillon ei löy’y kaupalisia toimijoita jokka haluttais kehittää semmosta kieliteknologiaa. Sen takia se häytyy olla hallituksen tehtävä että satsata ja hommata tämän.”

Ruottin hallitus on tämän takia antanu Kielten ja kansanmuistoitten institutile tehtävän. Niilä on alle kolme vuotta aikaa saaha valmhiksi semmosen teknologian. Siihen laihin, net toivova, meänkieli mennee ethenkäsin, se vahvenee ja saapi pareman suojan. Isof kirjottaa:

”Kielipankki Sam työtelee sen etheen että sais kehitetyksi kansalisile minoriteetile kieliteknologiaa niin ko oikeinkirjotusprogramin ja oman tastatuurin. Työtä hommailhan yhessä Tromssan universitetin Giellateknon kansa.“

 

Håvet inn viktig nominasjon

Et steg nærmere å havne på ei av verdens viktigste lister.

«I håvfiske-tradisjonen brukes også minoritetsspråket meänkieli.» Det skrev vi i juli for to år siden. Årsaken var at Institutt for språk og folkeminne ønsket den eldgamle fangstkulturen inn på Unescos liste. Over menneskehetens immaterielle kulturarv.

Nå er det kjent at den svenske regjeringen fulgte opp. De besluttet å nominere håvfisket i Torneelva. Nomineringen skjer i lag med et annet land som deler samme elv, Finland. Det er minoritet.se som melder dette.

– Håvfiske i Torneelva er en kulturarv med sterk forankring blant utøverne. Den binder sammen mennesker i Sverige og Finland i en kulturell og språklig fellesskap. Uavhengig av nasjonale grenser. Det er en levende kulturarv som vi skal være stolte over. Det sier kulturminister Parisa Liljestrand.

Lippoi tärkiän nominasuunin

Askelta likempännä päästä yhele mailman tärkeimistä listoista.

”Lippoamistradisuunissa käytethän kansa minoriteettikieltä meänkieli.” Niin met kirjotimma juulikuussa kaks vuotta aikaa. Syynä oli että Kielten ja kansanmuistoitten institutti toivoo saavansa Unescon listale ikivanhan pyytökulttuurin. Listale missä myötä on ihmiskunnan immateriaalinen kulttuuriperintö.

Nyt tiiämä että Ruottin hallitus on hommassa myötä. Net päätethin nomineerata Toornionväylän lippofiskun. Ruotti jakkaa Toornionväylän Suomen kansa, ja maat nomineeraava lippoamisen yhessä. Näin muistelee minoritet.se.

– Toornionväylän lippofisku on lippoajile iso asia. Se sittoo Ruottin ja Suomen puolen ihmiset kulttuurisesti ja kielelisesti yhtheen. Perustamatta valtakunnan rajasta. Se on elävä kulttuuriperintö mistä met piämä olla ylpiät. Niin sannoo kulttuuriministeri Parisa Liljestrand.