Mervis kvänpepp: Nytt år – Uusi vuosi

Det gamle er over, det nye har store forhåpninger. (Foto: Pål Vegard Eriksen)

 

Lær kvensk med Ruijan Kaiku: «Da jeg vokste opp, hadde vi en annen tradisjon enn raketter» • «Ko mie kasusin ylös, meilä oli toinen perine ko raketit.»

 

Mervi Erkheikki

 

Nyttår kan defineres som en tradisjonell høytid som feires ved overgangen til et nytt kalenderår – kalenterivuosi. Når klokken slår tolv på nyttårsaften, forlater du det gamle året – jättää vanha og ønsker det nye året velkommen – ja toivotethaan tervetulemaa uuen vuen. I følge vår vestlige kalender feires nyttår natten mellom 31 desember -desemberikuu  og 1 januair 1 januarikuu

Ulike kulturer feirer det nye året på forskjellige måter og til forskjellige tider, erhiinlaissiin eri aikana. Det iranske nyttåret feires for eksempel ved vårjevndøgn – kevätpäiväntassaajan kansa i mars – marsikuussa  og selve feiringen varer i 13 dager – päivää. Feirer vi kvener noe på så mange dager?

I Kina – Kiinassa feirer nyttår i januar eller februar ved den andre nymånen etter vintersolverv, ved å betale ned gjelden – maksaa velat, for det nye året. Du spiser med familien, syöhään yhessä perheen kansa, gir bort kontanter i røde konvolutter, annethaan poies rahhaa punasessa preivikuoressa og setter opp røde dekorasjoner, punaset koristelut. Fargen rød er assosiert med lykke, onni.  Jeg synes det er en veldig god måte å starte året på.Mie tykkään ette se on villin hyvä tapa alottaa vuosi.

Hvert kinesisk år er også assosiert med et dyr. Året 2025 blir ormens år – käärhmeen vuosi.

Hvis julen er en familiefeiring – perhefeerinki, feires nyttårsaften vanligvis med venner. Du knyter på deg danseskoene – tansikengät, og tar på deg ditt fineste bling og glitter og drar til nærmeste fest – fästi.

Fyrverkeri – ilotulitukset, tilhører nyttårsfeiringen for mange. Personlig liker jeg ikke raketter raketista så godt. De er dyre – tyyhriit, de høres ut – net kuuluttaa og lukter vondt – haisee pahale og gir maksimalt et par minutter med lykke – parin minuutin onni.

Da jeg vokste opp, hadde vi en annen tradisjon enn raketter. Vi pleide å «støpe» tinn. Slik skjedde det: Vi smeltet en tinnklump i en stor øse, helte den raskt i kaldt vann for å la den stivne. Så plukket vi opp klumpen, holdt den mot lyset slik at den dannet en skygge på veggen. Så prøvde vi å forutsi fremtiden – kattoa tulevaisuutta, i skyggen den kastet på veggen.

På nyttårsaften har mange tradisjon for å lage nyttårsforsetter. Disse forsettene innebærer vanligvis å endre livet eller livsstilen din i en mer positiv retning. De vanligste nyttårsforsettene er trening – trääninki, gå ned i vekt – puottaa painoa, spise sunnere – syä terhveelisemmin, eller utvikle deg som person – kehittyä ihmisennä. Målet er å holde nyttårsforsettet ditt i minst ett år. Jeg pleier ikke å lage noen nyttårsforsetter. For jeg husker vanligvis ikke hva jeg har lovet. Mie en pruukaa muista mitä mie olen luvannu.

 

Uusi vuosi voihaan määritellä perintheiseksi pyhäpäväksi jota feerathaan ko uusi kalenterivuosi alkaa. Ko kellot lyöpi kakstoista uuenvuen aattona, met jätämä vanhan vuen, ja toivotethaan tervettulemaa uuele vuele. Meän kalenterin mukhaan uutta vuotta feirathaan 31 desemperikuun ja 1 januarikuun välisenä yönä.

Erit kulttuuri feiraavat uutta vuotta erhiinlaissiin eri aikana. Iranilaista uutta vuotta esimerkiksi feirathaan kevätpäiväntassajapäivän kansa marsikuussa ja itte feirinki kestää 13 päivää. Feiraakhaama met kväänit mithään niin monta päivää?

Kiinassa feirathaan uutta vuotta januarikuusa eli fepruarikuussa, toisen täyen kuun jälkhiin talvipäivänseisauksen jälkhiin. Silloin maksethaan velat uuele vuele, syöhään yhessä perheen kansa ja annethaan poies rahhaa punasessa preivikuoressa ja panhaan ylös punaset koristelut. Punanen färi tarkottaa onnea. Mie tykkään ette se oon villin hyvä tapa alottaa vuosi.  Kiinalaiset kansa assosioiva elläihmiin. Vuosi 2025 oon käärhmeen vuosi.

Jos joulu oon perhefeirinki, feirathaan uutta vuotta useasti kaveritten kansa.  Sie pistät tansikengät jalkhaan ja pistät fiinimät blng blingit pääle ja lähet fästhiin.

Ilotulitukset kuuluva monen uuen vuen festhiin. Mie en oikein tykkää raketista niin paljon. Net oon tyyhriit, net kuuluttaa, net haiseva pahale ja antavat parin minuutin onnen.

Ko mie kasusin ylös, meilä oli toinen perine ko raketit. Met pruukasimma vallaa tinnaa.  Se meni seuraavasti: Met sulatimma tinaklimpin kauhassa, heitimä sen hopusti kylhmään vetheen jäähtyyn. Sitte met otima sen ylös, panima valoa vasten niin ette tuli kalve seinäle. Sittä met pruuvasimma kattoa tulevaisuutta, kalhveesta seinälä.

Uuen vuen aattona oon monela perinne ette antaa uuen vuen luphaus.  Nämät luphaukset meinaava useasti etete muutella elämää eli elämäntappaa positiivsemphaan suunthaan. Useasti luvathaan alottaa trääninki, puottaa painoa, syä terhveellisemmin eli kehittäät itteä. Meininki oon ette luppaus piethään kuitenki yhen vyen. Mie en pruukaa luvata mithään ko mie en pruukaa muistaa mitäå mie olen luvannu.