Entinen høyre-politikkeri Karl-Wilhelm Sirkka oon kirjoittannu debattikirjan missä hän analyseraa Ruijan saamenpolitikkii. –Pohjaiskalotti ei ole Australia eikä Amerikka. Mie toivon ette tulleeva kommisuunityö anttaa viranomaisile uutta ymmärystä ja lissää debattii Ruijan minoriteettipolitikista. Se häytyy muuttuut, hän sannoo.

Labyrinten på Universitetet i Tromsø er utforma etter et felles europeisk fortidsminne som det finnes hundredevis av fra de britiske øyene til Tyskland og Russland. Men Universitet i Tromsø vil gjerne presentere den og mange tilsvarende som samiske kulturminner. KUVA: LIISA KOIVULEHTO

 

Karl-Wilhelm Sirkka toivoo ette tulleeva komisuuni mikä tutkii ruijalaistamispolitiikkii antais kans lissää tiettoo Ruijan kvääni- ja saamenpolitikin perustasta.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Sirkan Kalle alkoi pensionistinä hunteeraamhaan Ruijan minoriteettipolitikkii. Hän oon høyremies Vesisaaresta, ja hän oon työtely monessa paikassa: aviisissa, Willochin hallituksessa, trafikkidepartementissä, TIRBissä ja konsulenttina. Hän oon tehny paljon töitä Saamentingale ja muile saamen laitoksile ja firmoile.
Viimi vuona hän kirjoitti kirjan «Fra idé til faktura. Fra samepolitikk til politikk for Sametinget». Hän meinaa ette Ruijan valtion saamenpolitikki perustuu erheyksiin ja valheissiin.
– Vuona 2005 Erna Solberg ja Saamentinka sovithiin erityisestä neuvottelemissysteemistä. Neuvottelut saatethaan pittäät salaisina mikä oon vasthoin kaikkii demokraattissii prinsiippii ja tasa-arvoo.

Kväänit jätetty syrjhään
Kalle toivoo ette Ruijassa tutkittais pohjaisen historiaa ja debateerattais tästä ilman poliitissii färityksii. Hän meinaa ette sekä kainulaiset ette muut ryhmät, ruijalaisetki, oon jäänheet aivan syrjhään, ko politikkerit ja tutkiijat oon fokuseeranheet niin paljon saamelaishiin.
– Meile oon annettu historiasta aivan kaltto kuva. Ko Tromssan universiteetti alkoi tutkimhaan pohjaisen etnissii suhtheita vuona 1973, kainulaiset ja suomensukuiset jätethiin tästä pois, hän sannoo.

Ei ole okkupeerattu
– Universiteetin uuđessa oppikirjassa «Samerett» seisoo ette Saamenmaa oon okkupeerattu. Saamelaissii oon asunu täälä kauvoin, se oon sikkaristi tosi, mutta ei het ole olheet täälä yksin. Pohjaiskalotti ei ole sama ko Amerikka eli Australia.

Nimi styyrää politikkii
Vuotheen 1990 saamelaiset olthiin vähemmistö. Isotinka päätti sitte ette Ruijan saamelaiset oon semmoinen kansa ketä varten oon tehty ILO 169-sopimus. Ja «indigenous people» käänethiin ruijaksi «urfolk».
– Ruijan saamelaiset elethään aivan eri tilassa ko polittisesti ja talouellisesti marginaliseeratut heimokansat kolmanessa mailmassa. Tästä nimestä oon kuitenki tullu se seuraamus ette saamelaiset ja kainulaiset olhaan aivan eri kategoriissa. Se oon tyhä ruijalaisten politikkeriitten tekemä polittinen päätös – ja sen perusta oon väärä, Sirkka meinaa.

Yhtä väärin ko norjalaistaminen
– Emmekö met kaikki saattais alkkaat saamelaisiksi? Hyvin monela saattaa löyttyyt se yksi saamelainen kolmen sukupolven takkaa?

– Häytyiskö meän alkkaat joksiki muuksi ko mitä met olema? Koko tämän uuđen saamenpolitikin takana oon Ruijan vanhaa, ilkkee politikki kainulaissii ja saamelaisii kohthaan. Silloin kainulaisista ja saamelaisista haluthiin tehđä väkisin ruijalaissii. Se olis yhtä väärin ette ruijalaisten ja kainulaisten häytyis alkkaat saamelaisiksi.