Suomalainen seepra Norjassa

.

Hedmarkin läänissä asuva Juuli Vänni (31) edustaa jääkiekkoerotuomarina kahta vähemmistöä; hän on nainen ja maahanmuuttaja. Norjalaisessa jääkiekossa on hyvin vähän naistuomareita ja tiettävästi ei ketään toista suomalaista jääkiekkotuomaria.

Ada Viljanen

Hämeenkyröön perustettiin 90-luvun alussa tyttöjen ringettejoukkue. Paikallislehdessä oli ilmoitus, että joukkueeseen haetaan pelaajia. Lähes kaikki pienen paikkakunnan tytöt alkoivat näin pelata ringetteä, mukaan lukien Juuli Vänni. Joukkue pelasi vuoden ringetteä ja vaihtoi sen jälkeen jääkiekkoon, jota tytöt pelasivat aluksi poikien sarjassa. Vänni muistelee kuinka olosuhteet ja ympäristö olivat erilaiset 90-luvulla verrattuna tähän päivään.
– Silloin pelattiin vielä ulkojäillä ja välillä pakkanen paukkui. Niinä päivinä vain puettiin ylimääräiset villasukat ja otettiin mehutermarit kaukalolle. Jos satoi lunta, vanhemmat kolasivat erätauoilla enimmät pois, jotta voitiin taas jatkaa pelejä. Jossain vaiheessa pelattiin kiekolla, jossa välkkyi punainen valo ja sen näki lumen alta helpommin. Tämä oli edistystä, Vänni nauraa. Kerran vuodessa päästiin halliin pelaamaan, kun Tampereen Hakametsässä järjestettiin junnuturnaus. Nykyään ulkopelit ovat se harvinaisuus!
Vänni pelasi Hämeenkyrön Hokkareissa 13-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen siirtyi Ylöjärven Ilvekseen naisten joukkueeseen. Hän pelasi muutaman kauden myös Tampereen Tapparassa, mistä siirtyi myöhemmin opintojen perässä Turun Palloseuran naisiin. Tepsi jäikin Vännin viimeiseksi seuraksi Suomessa.

Jääkiekkoa Norjassa
Opinnot toivat Vännin Norjaan syksyllä 2015. Hän etsi lähiseudulta joukkuetta ja löysi Rendalenin Raptors -nimisen miesten höntsyjoukkueen. Kyseinen joukkue perustettiin noin kymmenen vuotta sitten samalla kun paikkakunnalle rakennettiin Kokkolasta haettu niin sanottu luonnonmukainen jäähalli. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että tässä hallissa jääkiekkoa pelataan yksinkertaisesti silloin kun on tarpeeksi kylmä. Kausi on toki paljon lyhyempi kuin keinotekoisesti ylläpidettävällä jäällä, mutta myös harrastuksen kustannukset ovat pienemmät.
– Muuttaessani Norjaan, kuvittelin että täällä varmaan pääsee ainakin ulkojäille pelailemaan siinä missä vaikka Tampereella ja Turussa. Kun löysin Rendalenin joukkueen tajusin kuitenkin, kuinka hyvä säkä mulla kävi, kun näin pienellä paikkakunnalla pääsee ylipäätään pelaamaan, vaikkei sarjajoukkuetta olekaan.
Viime vuonna Vänni liittyi naisten 1.-divisioonassa pelaavaan Nes IK:n joukkueeseen. Seuran hallituksessa toimiva, suomalainen Alexander Alakoski, auttoi käytännön järjestelyissä, jotta Vännin pelaajalisenssi saatiin siirrettyä Suomen jääkiekkoliitosta Norjaan. Joukkue oli viime vuonna sarjan neljäntenä. Sopivan naisjoukkueen löytäminen ei ollut kuitenkaan helppoa, sillä Norjassa joukkueita on Suomeen verrattuna vähän. Esimerkiksi Suomessa naisten sarjatasoja on kolme, kun Norjassa vastaavia on vain kaksi. Hedmarkin ja Opplandin alueella ei ole tällä hetkellä ainuttakaan naisten joukkuetta, vaikka miesten pääsarjatason GET-liigan joukkueita on jopa kolme. Ensi vuonna tilanteeseen tulee kuitenkin muutos, kun Hamariin perustetaan naisten joukkue, johon Vänni siirtyy pelaamaan.

Tuomarointi
Tuomaroinnin Vänni aloitti kolme vuotta sitten asuessaan vielä Suomessa. Tuomarointi toi uuden näkökulman lajiin.
– Jääkiekko on nopea peli, joten tuomaroinnissa pitää ottaa huomioon monta asiaa samanaikaisesti. Pitää olla samalla sekä urheilija että pelinjohtaja. Tuomarina toimiessa saa kritiikkiä ja siksi pitää olla tietyllä tavalla paksunahkainen. Mutta tuomarointi on myös palkitsevaa. Haastavuus ei ole vain negatiivinen asia.
Suomen jääkiekkoliiton tuomarikouluttaja Pekka Kemppinen rohkaisi Vänniä aloittamaan tuomaritoiminnan myös Norjassa. Vieraassa maassa tuomaroinnin aloittaminen alkoi kuitenkin hitaasti.
–Kesti aikansa tutustua oikeisiin ihmisiin ja luoda kontaktit. Ensimmäinen puhelu Jääkiekkoliittoon oli hilpeä. Muutamaan kertaan sai esittää asiansa, että täällä todella olisi suomalainen naistuomari vailla pelejä.

Norjassa jääkiekkotuomareita on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Norjassa on tällä hetkellä 274 rekisteröityä tuomaria, Suomessa vastaava luku on 1 838. Naistuomareita näistä on vain pieni osa, joten Vänni oli joukkoon enemmän kuin tervetullut. Tuomariura onkin edennyt nopeasti; viime kausi huipentui keväällä naisten Norjan mestaruus -turnaukseen ja pronssiotteluun.

Mikä jääkiekossa kiehtoo
Mikä sitten tekee jääkiekosta niin kiehtovan lajin?
– Fyysisen voiman, nopeuden ja peliälyn yhdistelmä, Vänni luettelee. Se on myös paras rentoutumiskeino, sillä jäähallilla unohtaa stressin ja työkiireet.
Harrastus on tuonut hänen elämäänsä paljon positiivisia asioita, kuten ystäviä ja urheilullisen elämäntavan. Jääkiekko on antanut myös jämptiyttä, sillä jääkiekossa jokaisen on kannettava vastuu oman paikkansa ja roolinsa hoitamisesta. Varjopuolena Vänni mainitsee loukkaantumiset, joilta ei itsekään ole vuosien saatossa välttynyt.
Neuvoksi jääkiekon pelaamisesta haaveileville Vänni sanoo:
– Uskalla mennä mukaan ja nauti. Jos haluat tähdätä korkealle, harjoittele paljon.