Piirustus: Wilfred Hildonen

 

«Den aller viktigste kvenske skolen i landet. Er kronisk nedleggingstruet.» Kommentar fra Ruijan Kaiku, inkludert kvensk tekst lengre ned i saken.

 

Oversatt til kvensk av Eira Söderholm

 

Til komiteen: Denne skolen må fredes

I september fikk Norge besøk av eksperter fra Europarådet. De reiser rundt for å se om ting endrer seg til det bedre eller verre for nasjonale minoriteter i medlemsland.

Komiteen er alltid på jakt etter tips, gjerne anonymt så myndighetene ikke ser hvem som kritiserer. I Norge har vi heldigvis god takhøyde for å si fra. Her står likhetsprinsippet sterkt, Jantelovens mer gjennomtenkte storesøster.

Slik likhet for alle og for loven er en god ting, men også hos oss fins det tilfeller som krever noe ekstraordinært. Som krever at man faktisk tror at man er noe, og gjør unntak for loven.

Vi sikter til skolen i Børselv. Bygda hvor det kvenske startet og den aller viktigste kvenske skolen i landet. Likevel evner vi ikke å se på Børselv skole som noe mer enn bare en vanlig skole. Den er jevnlig truet med nedleggelse.

Det, mener vi fra et kvensk perspektiv, burde definitivt ikke vært lov.

Problemet er at det på kort sikt koster mindre penger å stenge dører enn å holde dem åpne. Pluss at lokalpolitikere stadig har vid fullmakt til å rasere infrastruktur av kritisk verdi for hele bygder, og som i vårt tilfelle dessuten representerer et levende og nær uvurderlig arvestykke for en hel nasjonal minoritet.

Det er vårt innspill til ekspertene fra Europa: Skolen i Børselv må snarest få unntaks-status. Tildeles de vedtekter og rammer og midler som trengs for varig vern mot forhastede beslutninger drevet av kommunal økonomisk angst.

Vi håper at komiteen tar innspillet vårt videre i sin rapportering til norske myndigheter. Av hensyn til kvenene som nasjonal minoritet må den fredes mot rasering. Før det er for sent.

Børselv skole må rødlistes.

Komiteale: Tämän koulun häyttyy suojela

Septemperikuussa Norjassa oli kylästelemässä Euroopanraađin eksperttiä. Net reisathiin ympäri ette nähtäis muuttuuvatko jäsenmaan minoriteetitten assiit paremphaan eli pahemphaan suunthaan .

Komitea oon tasan hakemassa tipsii, mielelä anonyymisti niin ette esivallat ei näje kuka kritiseeraa. Onneksi meilä Norjassa oon hyvvää tillaa sannoot oman mielipitheen. Tässä oon yhđenarvoisuus, Jantelain ymmärtäväisempi isosisar, vakaala pohjala.

Semmoinen kaikkiin yhđenarvoisuus, ja kans lain eđessä, oon hyvä assii, mutta meiläki oon kuitenki taphauksii mikkä vaattiivat tavalista enämen. Assiita mikkä vaattiivat ette uskoo ette oon johonki laihiin erityinen, ja ette sen takia tarvithaan poikkeemista laista.

Met meinaama Pyssyjoven kouluu. Se oli Pyssyjovesta ette kväänihommat alethiin, ja sen koulu oon koko maan tärkkein kväänikoulu. Kuitenkhaan emmä kykene näkemhään sitä muuna ko aivan tavalisena kouluna. Sitä uhkaa jatkuuvasti lopettaminen.

Ko kattoma assiita kvääniperspektiivistä, se sitä ei tođestikhaan pitäis olla lupa tehđä.

Propleemi oon ette se lyhykäiselä sihđillä maksaa vähemän panna koulun ovet kiini ko pittäät net auki. Lisäksi vielä paikan politiikkariila oon valtakirja tuhota kokonaisten kylliin kriitilisen tärkkeetä infrastruktuurii, semmoista mikä tässä meiđän taphauksessa oon kokonaisele kansalisele minoriteetille elläävä ja kohta verrattoman arvokas perintö.

Tämä oon meiđän esitys Euroopparaađin ekspertiile: Pyssyjoven koulu häyttyy paikala saađa erityisstatuksen. Se häyttyy laittaat reekelit ja raamit ja anttaat rahat mitä tarvithaan ette koulun saađhaan suojeluksi semmoissii häthäissii päätöksii vasthaan mihin kommuunin ökonoominen ahtaus saattaa sen vieđä.

Met toivoma ette komitea ottaa meiđän esityksen myötä ittensä raportthiin Norjan esivalloile. Ko haluthaan ottaat vaarin kvääniistä kansalisena minoriteettinna, se Pyssyjoven koulun häyttyy suojela tuhhoomiselta. Ennen ko se oon liijan hiljain

Pyssyjoven koulun häyttyy panna punaiselle listale.