Isohanhii uimassa. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Isohanhi (latinaksi Anser anser) oon harmajanruskee, iso vesilintu millä oon oranssi nokka ja jalat. Pyrstön alla oon valkkeeta. Isohanhi saattaa painaat yli nelje killoo.

Hanhi-sanan tunnethaan jo 1500-luvulta. Isohanhee oon 1800-luvula käsketty kans nimilä harmaja hanhi, merihanhi ja rönkähanhi.

Isohanhi triivastuu meren rannoila ja aukkeila rantapelloila. Sitä näkkee rannikolla Porsangista Uslunvuonole. Isohanhen lukumäärä oon lissäinttynny Norjassa 1990-luvun jälkhiin.

Isohanhi haki ruokkaa lumikentästä Tromssansaaren vestarannalla maikuussa.  Se ei pöläny ihmissii eikä koirii. Kuva: Liisa Koivulehto

Isohanhi oon vegatariaaneri: Se syö taimii, juurii, lehtii, siemenii ja jyvvii sekä vaikka pottui ja grönsaakkeriitaki. Kevhäälä ja alkukesälä sie saatat nähđä suurii parvii pelloila syömässä ja joskus tästä tullee suuret vahingot maaprukile.

Isohanhen pyytöaika Norjassa oon augustikuusta joulhuun.

Etelä-Varengissa isohanhi saattaa tarkoittaa toista lajjii mikä oon latinaksi Anser fabalis eli mettähanhi. Tämä triivastuu enämen jänkilä ja sisämaassa. Se oon vähän tummempi ja sen nokka oon musta ja keltainen.

Ko oon isohanhi, se oon tietenki kans pikkuhanhi (kiljukka, pajuhanhi, latinaksi Anser erythropus). Pikkuhanhi oon uhattu laji. Porsanki oon ainua paikka Norjassa missä pikkuhanhi toppaa muuttoreisula kevhäälä ja syksylä.

 

Kalttiit: Kaisa Häkkinen: Linnun nimi (2011), Antero Järvinen: Linnut liitävi sanoja (1991), Wikipedia, stabbursnes.no, njff.no, riista.fi