Kongeriket Norges Grunnlov – Norjan kuninkhaanvaltakunnan peruslaki

Riksforsamlingen på Eidsvoll i mai 1814. Christian Magnus Falsen, også kalt Grunnlovens far, leser fra det berømte dokumentet. (Foto: Falle i det fri (Public domain))

 

Tidligere har han presentert «Ja vi elsker» og utvalgte bibelstykker på kvensk for Ruijan Kaikus lesere. Nå har dosent og førstelektor Mikko K. Heikkilä oversatt også betydelige deler av Grunnloven til kvensk.

 

Forord/Alkusanat

Det har kontinuerlig bodd østersjøfinsktalende kvener (vanhaastansa kainulaissii) også på norsk territorium mye lenger enn Kongeriket Norges grunnlov har eksistert, siden år 1814. Derfor skulle det være på tide å få minst hele Grunnloven (Peruslaki) oversatt til kvensk (kveeniksi/kvääniksi/kainuksi) nå på 2020-tallet. Her er mitt tospråklige bidrag, vær så god, olkkaa hyvät. Ingen oversettelse av Grunnloven blir naturligvis offisiell uten at den først vedtas av Stortinget (Isotinka). Kanskje noen enkelte kvenaktivister og/eller hele kvenorganisasjoner i Nord-Norge (Ruija) og/eller i hovedstaden skulle kunne begynne å drive saka på riksnivå og dessuten foreslå en kvensk utvidelse i den nye § 108 av Grunnloven.

Min kvenske oversettelse av Grunnloven er språklig mest basert på Porsanger-dialekten, men jeg har gjort utjevnende fonologiske og morfologiske modifieringer der Porsanger-dialekten mest avviker fra de andre kvenske dialektene (og de andre nordligste østersjøfinske språkformene). Jeg bruker f.eks. formene asia (ʼsakʼ) i stedet for assii og tukea (ʼunderstøtteʼ) i stedet for tukkeet. Dette for å maksimere forståelsen som er viktigst. Og ettersom lovtekster alltid burde være så entydelige som mulig, reserverer jeg slike verbformer som määräthään og valithaan for kun passiv mens tredje person plural av motsvarende verbale ord heter määräävät og valittevat. Videre bruker jeg j-løse bøyningsformer i det viktige ordet laki (ʼlovʼ) : lain : laile osv. så at de ikke kan sammenblandes med ordet laji : lajin : lajile (ʼsort, slagʼ). Jeg har også unngått å bruke altfor mange norske låneord og norskinfluerte innvendinger. For eksempel stortingsrepresentant heter kort og kvenskt isotinkalainen. Iblant har jeg funnet det nødvendig å mynte et nytt ord. Statens myndigheter kaller jeg for staatinvallat.

 

Dosent og førstelektor/
dosentti ja vanhempi lektori
Mikko K. Heikkilä
UiT Norges arktiske universitet, Tromsø/
UiT Norjan arktinen universiteetti, Tromssa;
Tammerfors universitet, Finland/Tampereen yliopisto, Suomi

 

 

Kongeriket Norges grunnlov

Norjan kuninkhaanvaltakunnan peruslaki

 

A. Om statsformen/Staatinhaamusta

 

§ 1.

Kongeriket Norge er et fritt, selvstendig, udelelig og uavhendelig rike. Dets regjeringsform er innskrenket og arvelig monarkisk.

Norjan kuninkhaanvaltakunta oon vappaa, ittenäinen, jakamaton ja riippumaton riikki. Sen hallitushaamu oon rajjoitetun ja perinöllisen monarkkinen.

 

§ 2.

Verdigrunnlaget forblir vår kristne og humanistiske arv. Denne Grunnlov skal sikre demokratiet, rettsstaten og menneskerettighetene.

Arvopohjanamme pyssyy meiđän kristilinen ja humanistinen perintö. Tämän Peruslain tarkoitus oon varmistaat demokratii, oikkeusstaatti ja ihmisoikkeuđet.

 

 

B. Om den utøvende makt, kongen og den kongelige familie og om religionen

Toimheenpanovallasta, kuninkhaasta ja kuninkhaalisesta perheestä sekä uskonosta

 

§ 3.

Den utøvende makt er hos kongen eller hos dronningen, hvis hun har ervervet kronen etter bestemmelsene i § 6, § 7 eller § 48 i denne Grunnlov. Når den utøvende makt således er hos dronningen, har hun alle de rettigheter og plikter som ifølge denne Grunnlov og landets lover innehas av kongen.

Toimheenpanovalta oon kuninkhaala, tai kuningattarela, jos kuningatar oon periny kruunun tämän Peruslain § 6, § 7 tahi § 48 määräysten jälkhiin. Silloin ko toimheenpanovalta oon niitten mukkaisesti kuningattarela, hänelä oon kaikki net oikkeuđet ja velvolisuuđet jokka kuninkhaala oon tämän Peruslain ja maan lakkiin mukhaan.

 

§ 4.

Kongen skal alltid bekjenne seg til den evangelisk-lutherske religion.

Kuningas häytyy aina tunnustaat evankeelis-luterilaista uskoo.

 

§ 5.

Kongens person kan ikke lastes eller anklages. Ansvarligheten påligger hans råd.

Kuninkhaan persoonaa ei saata moittiit tahi syyttäät. Vastuu oon hänen raatila.

 

§ 7.

Er ingen arveberettiget prins eller prinsesse til, kan kongen foreslå sin etterfølger for Stortinget, som har rett til å bestemme valget hvis kongens forslag ikke bifalles.

Jos kethään perintöoikkeutettuu prinssii tahi prinsessaa ei ole, saattaa kuningas ehđoittaat ittelheen seuraajaa Isotingale, jolla oon oikkeus ratkaista valinan jos kuninkhaan ehđotusta ei hyväksytä.

 

§ 8.

Kongens myndighetsalder fastsettes ved lov.

Så snart kongen har oppnådd den lovbestemte alder, erklærer han seg offentlig å være myndig.

Kuninkhaan täysi-ikkäisyysikä sääđethään laila.

Niin pijan ko kuningas oon saavuttanu lainmääräämän ijän, julistautuu hän julkisesti täysi-ikkäiseksi.

§ 9.

Så snart kongen, som myndig, tiltrer regjeringen, avlegger han følgende ed for Stortinget: «Jeg lover og sverger å ville regjere kongeriket Norge i overensstemmelse med dets konstitusjon og lover, så sant hjelpe meg Gud den allmektige og allvitende!»

Er intet storting på den tid samlet, nedlegges eden skriftlig i statsrådet og gjentas høytidelig av kongen på første storting.

Niin pijan ko täysi-ikkäinen kuningas astuu hallitukseen, vannoo hän seuraavan valan Isotingale: ”Mie luppaan ja vannon halluuvani hallita Norjan kuninkhaanvaltakuntaa sen peruslain ja lakkiin mukkaisesti. Siispä auttakhoon minnuu kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala!”

Jos mikhään isotinka ei ole kokkoontunheena siihen aikhaan, vala vannothaan kirjalisesti staatinraatissa ja toistethaan juhlalisesti kuninkhaan toimesta ensimäisessä isotingassa.

 

§ 10.

Opphevet.

Kumottu.

 

§ 16.

Alle innbyggere i riket har fri religionsutøvelse. Den norske kirke, en evangelisk-luthersk kirke, forblir Norges folkekirke og understøttes som sådan av staten. Nærmere bestemmelser om Kirkens ordning fastsettes ved Lov. Alle tros- og livssynssamfunn skal understøttes på lik linje.

Kaikila valtakunnan asukkhaila oon vappaa uskononharjoitus. Norjan kirkko, evankeelis-luterilainen kirkko, pyssyy Norjan kansankirkkona ja tujethaan staatilta. Tarkemista määräyksistä Kirkon järjestyksestä sääđethään laila. Kaikki uskon- ja elämänkattomusyhteisöt pittää tukea samala tavala.

 

§ 20.

Kongen har rett til i statsrådet å benåde forbrytere etter at dom er falt. Forbryteren kan velge å motta kongens nåde eller underkaste seg den idømte straff.

I de saker som Stortinget anlegger for Riksretten, kan ingen annen benådning finne sted enn fritak for idømt dødsstraff, med mindre Stortinget har gitt samtykke til noe annet.

Kuninkhaala oon staatinraatissa oikkeus armahtaat rikolissii sen jälkhiin ko tuomio oon langetettu. Rikolinen saapi valita vasthaanottaat kuninkhaan armon tahi alistuut tuomithuun rangaistukseen.

Niissä asioissa jokka Isotinka pannee Valtakunnanoikeuđele ei mikhään muu armahđus saata tapahtuut kuin vappautus tuomitusta kuolemanrangaistuksesta, ellei Isotinka ole antanu hyväksynthäänsä jolleki muule.

 

§ 48.

Er kongestammen utdødd og ingen tronfølger utkåret, da skal en ny konge eller dronning velges av Stortinget. I mellomtiden forholdes med den utøvende makt etter § 40.

Jos koko kuningassuku oon kuolu eikä kruununperijää ole valittu, silloin valithaan uusi kuningas tahi kuningatar Isotingalta. Väliaikana hoiđethaan toimheenpaneva valta § 40 jälkhiin.

 

C. Om borgerrett og den lovgivende makt

Kansalaisoikkeuksista ja lainantovallasta

 

§ 49.

Folket utøver den lovgivende makt ved Stortinget. Stortingsrepresentantene velges gjennom frie og hemmelige valg.

Innbyggerne har rett til å styre lokale anliggender gjennom lokale folkevalgte organer. Nærmere bestemmelser om det lokale folkevalgte nivå fastsettes ved lov.

Kansa käyttää lainantovaltaa Isotingassa. Isotinkalaiset valithaan vappaitten ja sallaisten vaaliin kautta.

Asukkhaila oon oikkeus hallita paikalissii asioita paikalisten kansanvalittemitten orgaanitten kautta. Tarkemista määräyksistä paikalisesta kansanvalittemasta hallintotasosta sääđethään laila.

 

§ 50.

Stemmerett ved stortingsvalg har norske borgere som har fylt 18 år eller fyller 18 år i det året valgtinget holdes.

I hvilken utstrekning norske borgere som på valgdagen er bosatt utenfor riket, men oppfyller vilkårene foran, har stemmerett, fastsettes ved lov.

 

Äänioikkeus Isotingan vaaleissa oon Norjan kansalaisila jokka ovat 18-vuotihaita tahi täyttävät 18 vuotta vaalivuona.

Se, missä määrin Norjan kansalaiset jokka vaalipäivänä asuvat riikin ulkopuolela mutta täyttävät ehđot eđelä ovat äänioikkeutettuja, määräthään laila.

 

§ 51.

Regler om manntallsføringen og om innføringen av de stemmeberettigede i manntallet fastsettes ved lov.

Manttaalinpiđon ja äänioikkeutettuin manttaalhiin merkittemisen reekeleistä sääđethään laila.

 

§ 52.

Opphevet

Kumottu

 

§ 53.

Opphevet

Kumottu

 

§ 54.

Stortingsvalg holdes hvert fjerde år innen utgangen av september.

Hvis det har skjedd noe ekstraordinært som er egnet til å hindre en vesentlig del av velgerne fra å stemme, kan Stortinget med stemmene fra to tredjedeler av Stortingets medlemmer forlenge valgtinget med inntil én dag eller utsette valgtinget.

Forlengelse eller utsettelse kan vedtas bare så langt det er nødvendig for å sikre velgerne mulighet til å stemme. Valgtinget skal være avsluttet innen én måned etter den dag Kongen i statsråd har fastsatt som valgdag.

Hvis Stortinget ikke kan samles, kan Kongen i statsråd forlenge valgtinget med inntil én dag eller utsette valgtinget i inntil syv dager på de samme vilkår som er nevnt i andre og tredje ledd.

Hvis det har skjedd noe ekstraordinært som har hindret en vesentlig del av velgerne fra å stemme, kan det sittende Stortinget med stemmene fra to tredjedeler av medlemmene bestemme at det skal holdes omvalg. Omvalg kan vedtas bare så langt det er nødvendig for å sikre velgerne mulighet til å stemme. De valgte representantene blir sittende i vervet til omvalget er endelig godkjent.

Et nyvalgt storting kan ikke omgjøre et tidligere stortings vedtak om at det skal holdes omvalg.

 

Isotinganvaalin piđethään joka neljäs vuosi syyskuun lopphuun mennessä.

Jos oon tapahtunu jotaki erikoista joka oon omihaan estämhään merkittävää ossaa äänestäjistä äänestämästä, saattaa Isotinka kahđen kolmasosan isotinkalaisista äänilä piđentäät vaalitinkaa yhđelä päivälä tahi lykästäät vaalitingan.

Piđenys tahi lykästys saatethaan asettaat tyhä silloin ko se oon välttämätön äänestäjitten äänestysmahđolisuuđen varmistamiseksi. Vaalitinka häytyy olla lopetettu yhđen kuukauđen kuluessa siitä päivästä jonka Kuningas staatinraatissa oon määräny vaalipäiväksi.

Jos Isotinka ei saata kokkoontuut, saattaa Kuningas staatinraatissa piđentäät vaalitinkaa yhđelä päivälä tahi lykästäät vaalitinkaa korkeinthaan seittemälä päivälä niilä samoila ehđoila jokka oon mainittu toisessa ja kolmanessa osiossa.

Jos oon tapahtunu jotaki erikoista joka oon estäny olenaista ossaa äänestäjistä äänestämästä, voipi istuva Isotinka kahđen kolmasosan isotinkalaisista äänilä päättäät ette on piđettävä uusi vaali. Uusi vaali saatethaan asettaat tyhä silloin ko se oon välttämätön äänestäjitten äänestysmahđolisuuđen varmistamiseksi. Valitut eđustajat pysyvät tehtävässään kunnes uusi vaali oon lopulisesti hyväksytty.

Vastavalittu isotinka ei saata muuttaat aieman isotingan päätöstä uuđen vaalin pitämisestä.

 

§ 56.

Riket inndeles i 19 valgdistrikter.

Grensene mellom valgdistriktene fastsettes ved lov.

Valtakunnan jajethaan yhđeksääntoista vaalipiirhiin.

Vaalipiiritten rajat määräthään laila.

 

§ 57.

Det skal velges 169 stortingsrepresentanter.

Det antall stortingsrepresentanter som skal velges fra hvert valgdistrikt, beregnes på grunnlag av forholdet mellom distriktets antall innbyggere samt areal, og hele rikets antall innbyggere samt areal. I denne beregning gir hver innbygger 1 poeng og hver kvadratkilometer 1,8 poeng.

Alle valgdistrikter skal ha minst fire mandater.

Mandatene skal fordeles mellom valgdistriktene hvert fjerde år.

Nærmere bestemmelser om hvordan mandatene skal fordeles mellom valgdistriktene, fastsettes ved lov.

Se häytyy valita 169 [= satakuusikymmentäyhđeksän] isotinkalaista.

Se lukumäärä isotinkalaissii, joka häytyy valita jokhaisesta vaalipiiristä, räknäthään piirin asukasmäärän ja areaalin perustheela ja niitten suhtheesta koko valtakunnan asukaslukhuun ja areaalhiin. Tässä räknäyksessä jokhainen asukas antaa yhđen poengin ja jokhainen kvadraattimeetteri 1, [= pilkku] 8 poengii.

Jokhaisela vaalipiirilä häytyy olla vähhiinthään neljä mandaattii.

Mandaatit häytyy jakkaat vaalipiiritten välilä joka neljäs vuosi.

Tarkempii määräyksii mandaattiin javosta vaalipiiritten välilä sääđethään laila.

 

§ 58.

Valget holdes særskilt for hver kommune.

Vaalin piđethään erikseen jokhaisessa pitäjässä.

 

§ 61.

Ingen kan velges til representant uten å ha stemmerett.

Kethään jolla ei ole äänioikkeutta ei saateta valita eđustajaksi.

 

§ 71.

De valgte representantene er medlemmer av Stortinget i fire sammenhengende år.

Valitut eđustajat ovat Isotingan jäsenii neljän vuođen aijan.

 

§ 78.

Godtar kongen lovbeslutningen, forsyner han den med sin underskrift, hvorved den blir lov.

Godtar han den ikke, sender han den tilbake til Stortinget med den erklæring at han for tiden ikke finner det tjenlig å sanksjonere den. I dette tilfelle må beslutningen ikke mer av det da samlede storting forelegges kongen.

Jos kuningas hyväksyy lakipäätöksen, varustaa hän sen allekirjoitukselhaan, jolloin siitä tullee laki.

Jos hän ei hyväksy sitä, lähettää hän sen takaisin Isotingale sillä selostuksela ette hän sillä hetkelä ei katto palvelevaksi hyväksyy sitä. Siinä tappauksessa sitä päätöstä ei ennää saa asettaat kuninkhaan etheen silloin kokkoontunheena olevan isotingan toimesta.

 

§ 81.

Alle lover (de i § 79 unntatt) utferdiges i kongens navn, under Norges rikes segl og i følgende uttrykk: «Vi N.N. gjør vitterlig: at Oss er blitt forelagt Stortingets beslutning, av dato sålydende: (her følger beslutningen). Ti har Vi antatt og bekreftet, likesom Vi herved antar og bekrefter samme som lov, under Vår hånd og rikets segl.»

Kaikki lait (lukhuun ottamatta paragraafissa 79 olevia) allekirjoitethaan kuninkhaan nimessä, Norjan valtakunnan sinetin alla ja seuraavila sanoila: «Met N.N. tehemmä tiettäväksi, ette Meile on etheenasetettu Isotingan päätös, ennesthäänki näin kuuluva: (tähän tullee päätös). Täten Met olemma hyväksynheet ja vahvistanheet, niinko Met täten hyväksymmä ja vahvistamma saman laiksi, meiđän käđelämme ja valtakunnan sinetilä.»

 

§ 83.

Stortinget kan innhente Høyesteretts betenkning om juridiske emner.

Isotinka saattaa sauttaat Korkeimaltaoikeuđelta mietinön juriidisista ainheista.

 

 

D. Om den dømmende makt

Tuomiovallasta

 

§ 87.

De nærmere forskrifter om sammensetningen av Riksretten og saksbehandlingen fastsettes ved lov.

Tarkempii määräyksii Valtakunnanoikeuđen kokhoonpanosta ja asiankäsittelystä sääđethään laila.

 

§ 88.

Høyesterett dømmer i siste instans. Dog kan innskrenkninger i adgangen til å få Høyesteretts avgjørelse bestemmes ved lov.

Høyesterett skal bestå av en justitiarius og minst fire andre medlemmer.

Korkeinoikeus oon viimeinen tuomitteva instanssi. Rajjoituksii pääsyle saađa Korkeimanoikeuđen ratkaisu saatethaan kuitenki määrätä laila.

Korkeinoikeus häytyy koostuut päälikkötuomarista ja vähhiinthään neljästä muusta jäsenestä.

 

 

E. Menneskerettigheter/Ihmisoikkeuksista

 

§ 92.

Statens myndigheter skal respektere og sikre menneskerettighetene slik de er nedfelt i denne grunnlov og i for Norge bindende traktater om menneskerettigheter.

Staatinvallat häytyvät kunnioittaat ja varmistaat ihmisoikkeuđet siten kuin net ovat kirjatut tässä peruslaissa ja Norjaa sitovissa sopimuksissa ihmisoikkeuksista.

 

§ 93.

Ethvert menneske har rett til liv. Ingen kan dømmes til døden.

Ingen må utsettes for tortur eller annen umenneskelig eller nedverdigende behandling eller straff.

Ingen skal holdes i slaveri eller tvangsarbeid.

Statens myndigheter skal beskytte retten til liv og bekjempe tortur, slaveri, tvangsarbeid og andre former for umenneskelig eller nedverdigende behandling.

Jokhaisela ihmiselä oon oikkeus elämhään. Kethään ei saateta tuomita kuolemhaan.

Kethään ei saa asettaat alttiiksi kiđutuksele tahi muule epäinhimillisele tahi alentavale käsittelyle tahi rangaistuksele.

Kethään ei saa pittäät orjuuđessa tahi pakkotyössä.

Staatinvallat häytyvät suojela oikkeutta elämhään ja vastustaat kiđutusta, orjuutta, pakkotyötä ja muita epäinhimillisen tahi alentavan käsittelyn haamuja.

 

§ 95.

Enhver har rett til å få sin sak avgjort av en uavhengig og upartisk domstol innen rimelig tid. Rettergangen skal være rettferdig og offentlig. Retten kan likevel lukke rettsmøtet dersom hensynet til partenes privatliv eller tungtveiende allmenne interesser gjør det nødvendig.

Statens myndigheter skal sikre domstolenes og dommernes uavhengighet og upartiskhet.

Jokhaisela oon oikkeus saađa asiansa ratkaistuksi riippumattomassa ja puolettomassa tuomioistuimessa kohtuulisessa aijassa. Oikkeuđenkäynti häytyy olla oikkeuđenmukhainen ja julkinen. Oikeus saapi kuitenki lukita oikkeuskokkouksen jos osapuolten privaattielämän huomiointi tahi painavat ylheiset intressit tekevät sen välttämättömäksi.

Staatinvallat häytyvät varmistaat tuomioistuinten ja tuomareitten riippumattomuus ja puolettomuus.

 

§ 96.

Ingen kan dømmes uten etter lov eller straffes uten etter dom.

Enhver har rett til å bli ansett som uskyldig inntil skyld er bevist etter loven.

Ingen kan dømmes til å avstå fast eiendom eller samlet formue, med mindre verdiene er benyttet til eller er utbytte fra en straffbar handling.

 

Kethään ei saateta tuomita kuin lain jälkhiin eikä rangaista kuin tuomion jälkhiin.

Jokhaisela oon oikkeus tulla kattotuksi syyttömäksi, kunnes syylisyys oon tođistettu lain jälkhiin.

Kethään ei saateta tuomita luopumhaan kiinteestä ommaisuuđesta tahi rangaistavasta toiminasta.

 

§ 97.

Ingen lov må gis tilbakevirkende kraft.

Millekhään laile älkhöön annettako takkautuvaa voimassa olloo.

 

§ 98.

Alle er like for loven.

Intet menneske må utsettes for usaklig eller uforholdsmessig forskjellsbehandling.

Kaikki ovat samanarvoissii lain eđessä.

Kethään ihmistä ei saa asettaat asiattomhaan tahi tilanteesheen sopimattomhaan erokäsittelhyyn.

 

§ 99.

Opphevet.

Kumottu.

§ 100.

Ytringsfrihet bør finne sted.

Ingen kan holdes rettslig ansvarlig for å ha meddelt eller mottatt opplysninger, ideer og budskap med mindre det lar seg forsvare holdt opp imot ytringsfrihetens begrunnelse i sannhetssøken, demokrati og individets frie meningsdannelse. Det rettslige ansvar bør være foreskrevet i lov.

Frimodige ytringer om statsstyret og hvilken som helst annen gjenstand er tillatt for enhver. Det kan bare settes klart definerte grenser for denne rett der særlig tungtveiende hensyn gjør det forsvarlig holdt opp imot ytringsfrihetens begrunnelser.

Forhåndssensur og andre forebyggende forholdsregler kan ikke benyttes med mindre det er nødvendig for å beskytte barn og unge mot skadelig påvirkning fra levende bilder. Brevsensur kan ikke settes i verk utenfor anstalter.

Enhver har rett til innsyn i statens og kommunenes dokumenter og til å følge forhandlingene i rettsmøter og folkevalgte organer. Det kan i lov fastsettes begrensninger i denne rett ut fra hensyn til personvern og av andre tungtveiende grunner.

Det påligger statens myndigheter å legge forholdene til rette for en åpen og opplyst offentlig samtale.

 

Sananvappauđele häytyy löytyyt tillaa.

Kethään ei saateta pittää oikkeuđelisessa vastuussa tietoin, ideoitten ja sanomiin lähettämisestä tahi vasthaanottamisesta, ellei se ole puolustettavissa asetettuna vasthaan sananvappauđen perustaa tottuuđenettinässä, demokratiissa ja yksilön vappaassa mielipitheenhaamustuksessa. Oikkeuđelinen vastuu pittää olla kirjoitettuna lakhiin.

Pelottomat mielipitheen ilmaisut staatinjohđosta ja mistä tahansa muusta asiasta ovat sallittuja jokhaisele. Tälle oikkeuđele saatethaan asettaat tyhä selvästi määriteltyjä rajoja silloin ko erityisen painavat syyt tekevät sen puolustettavaksi asetettuna vasthaan sananvappauđen perustheita.

Esisensuurii ja muita ennakoivii käyttäytymisreekeleitä ei saa käyttäät ellei se ole välttämätöntä lasten ja nuorten suojelemiseksi eläviin kuvviin haitaliselta vaikutukselta. Preivisensuurii ei saa panna toimheen anstalttiin ulkopuolela.

Kaikila oon oikkeus nähđä staatin ja pitäjän dokumentit ja saađa seurata tinkausta oikkeuđenkäyneissä ja kansanvalittemissa orgaaneissa. Laissa saatethaan määrätä rajjoituksii tähän oikkeutheen persoonansuojan takia ja muista painavista syistä.

Oon staatinvaltoin tehtävä asettaat asiat oikkeiksi avvoimele ja ilmijulkisele keskustelule.

 

§ 106.

Enhver som oppholder seg lovlig i riket, kan fritt bevege seg innenfor rikets grenser og velge sitt bosted der.

Ingen kan nektes å forlate riket med mindre det er nødvendig av hensyn til en effektiv rettsforfølgelse eller for avtjening av verneplikt. Norske statsborgere kan ikke nektes adgang til riket.

Jokhainen, joka lailisesti oleskellee valtakunnassa, saapi vappaasti liikkuut riikin rajjoin sisäpuolela ja valita assuinpaikkansa sielä.

Kethään ei saateta estää lähtemästä riikistä ellei se ole välttämätöntä. Norjan kansalaisilta ei saateta evätä pääsyy riikkhiin.

 

§ 111.

Innholdet står nå i § 120.

Sisältö oon nyt paragraafissa 120.

 

 

F. Alminnelige bestemmelser/Ylheissii määräyksii

 

§ 114.

Til embeter i staten må utnevnes bare de norske borgere, menn eller kvinner, som taler landets språk, samt

a. enten er født i riket av foreldre som på det tidspunkt var norske statsborgere
b. eller er født i utlandet av norske foreldre som på den tid ikke var statsborgere i noe annet land
c. eller heretter oppholder seg i riket i ti år
d. eller blir naturalisert av Stortinget.

Dog kan andre beskikkes til lærere ved Universitetet og de lærde skoler, til leger og til konsuler på fremmede steder.

 

Staatin virkhoin nimitettäkhöön vain Norjan kansalaissii, miehii ja naisii, jokka puhuvat maan kieltä sekä

a. jokka ovat syntynheet valtakunnassa vanhemista jokka siihen aikhaan olit Norjan kansalaissii
b. tahi ovat syntynheet ulkomaila norjalaisista vanhemista jokka siihen aikhaan eivät olheet kansalaisia missään muussa maassa
c. tahi tästä lähtien oleskelevat valtakunnassa kymmenen vuođen aijan
d. tahi saavat Norjan kansalaisuuđen Stortingetiltä.

Kuitenki saatethaan muita ottaat työhön opettajiksi universiteetthiin ja oppikoulhuin, lääkäreiksi ja konsuleiksi vieraishiin paikkhoin.

 

§ 120.

Det norske flaggs form og farger bestemmes ved lov.

Norjan flakun haamusta ja färeistä sääđethään laila.

 

§ 120 a.

Norges Bank er landets sentralbank.

Norjan Pankki oon maan keskuspankki.

 

§ 121.

Viser erfaring at noen del av denne kongeriket Norges Grunnlov bør forandres, skal forslag derom fremsettes på første, annet eller tredje storting etter et nytt valg og kunngjøres ved trykken. Men det tilkommer først det første, annet eller tredje storting etter neste valg å bestemme om den foreslåtte forandring bør finne sted eller ei. Dog må en slik forandring aldri motsi denne Grunnlovs prinsipper, men bare angå slike modifikasjoner i enkelte bestemmelser som ikke forandrer denne konstitusjons ånd, og to tredjedeler av Stortinget bør være enige i en slik forandring.

En således vedtatt grunnlovsbestemmelse underskrives av Stortingets president og sekretær og sendes kongen til kunngjøring ved trykken som gjeldende bestemmelse i kongeriket Norges Grunnlov.

Jos kokemus ossoittaat ette jotaki ossaa tästä Norjan kuninkhaanvaltakunnan Peruslaista pittäisi muuttaat, häytyy ehđoitus siitä esittäät ensimäisessä, toisessa tahi kolmanessa isotingassa vaalin jälkhiin ja kuuluttaat kirjalisesti. Mutta se lankee ensiksi ensimäisele, toisele tahi kolmanele isotingale vaalin jälkhiin päättäät pittääkö ehđoitettu muutos tapahtuut vai ei. Muutos ei kuitenkhaan saa koskhaan olla tämä Peruslain prinsiippiin vasthainen, vaan tyhä koskee sellaissii modifikašuuneja yksittäisissä määräyksissä jokka eivät muuta peruslain henkee. Kahđen kolmasosan Isotingasta pittää olla yksimielissii sellaisessa muutoksessa.

Siten hyväksytyn peruslain määräyksen allekirjoittavat Isotingan presidentti ja sihteeri ja sen lähetethään kuninkhaale kuulutettavaksi painossa voimassa olevaksi Norjan kuninkhaanvaltakunnan Peruslain määräykseksi.

 

 

Kilde/Kaltio eli lähđet: Lovdata