Kulttuuri-instituutti rakentaa siltoja Suomen ja Norjan välille

.

Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Koko Norjassa toimiva instituutti haluaa tehdä tunnetuksi modernia Suomea. 

Karoliina Huhtanen

Suomi 100 -juhlahumussa myös Suomalais-norjalaisella kulttuuri-instituutilla Finnolla on aihetta juhlaan. Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun instituutti aloitti toimintansa. Päätöksen instituutin perustamisesta tekivät vuonna 1996 Norjan ja Suomen silloiset kulttuuriministerit Åse Kleveland ja Claes Andersson. Virallisesti instituutin toiminta alkoi Oslossa vuonna 1997. Finno on osa Suomen kulttuuri-ja tiedeinstituuttien verkostoa, johon kuuluu 17 instituuttia. Suurin osa rahoituksesta tulee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Vuosien varrelle on mahtunut niin muuttoja kuin muutoksia. Johtajat valitaan nelivuotiskaudeksi kerrallaan, ja jokaisen tuo mukanaan oman osaamisensa ja visionsa. Nykyinen johtaja Åsa Juslin aloitti instituutissa vuonna 2014.

Galleria oli kokoontumispaikka
Tuottaja Pauliina Gauffin työskenteli ensi kerran instituutissa harjoittelijana vuonna 2003. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2006, hän aloitti tuottajana instituutissa ja on siellä tiellä edelleen. Yli 10 vuotta instituutissa työskenneellä tuottaja Gauffinilla onkin nykyisistä työntekijöistä pisin perspektiivi Finnon toimintaan. Hän muistaa erityisen hyvin vuodet, jolloin instituutti pyöritti omaa galleriaa Oslossa. Oslon seudun suomalaisille kulttuuri-instituutti ja galleria olivat tärkeä kohtaamispaikka.
– Meillä oli avoimet ovet yleisölle, ja näyimme konkreettisesti Oslon katukuvassa. Gallerian pyörittäminen vaati kuitenkin hyvin paljon henkilöresursseja ja lohkaisi ison osan budjetista, Gauffin kertoo.
Galleriassa oli noin kuudesta seitsemään näyttelyä vuodessa, ja instituutin henkilökunta vastasi järjestelyistä aina tulliselvityksiin ja näyttelyn pystytykseen yhdessä taiteilijoiden kanssa.

Koko Norjan instituutti
Vuosina 2011–2012 instituutin strategiaa muutettiin ja samalla omasta galleriatoiminnasta päätettiin luopua. Åsa Juslin ja Pauliina Gauffin ovat yhtä mieltä siitä, että ratkaisu oli oikea. Nykyään pienempi osa budjetista menee tilojen ylläpitoon, mikä mahdollistaa sen, että instituutti voi taloudellisesti tukea isompia ja useampia projekteja. Toiminta on joustavampaa, kun henkilöstö ei ole kiinni gallerian pyörittämisessä.
Instituutin toimialueena on koko Norja, ja nykyään Finnolla on paremmat mahdollisuudet toteuttaa projekteja eri puolilla maata. Kevätohjelmassa on projekteja eri puolilla Norjaa Bergenistä Tromssaan ja Kristiansandista Lofooteille.
– Toteutamme projektit norjalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja sen ansiosta tapahtumamme tavoittavat entistä laajemman yleisökunnan: meidän oman verkostomme ja yhteistyökumppanimme verkoston, Åsa Juslin kertoo.
Tärkeää on se, että suomalaiset kulttuurialan ammattilaiset ja taiteilijat saavat solmia kontakteja norjalaisten kanssa. Esimerkiksi taidenäyttely norjalaisgalleriassa on hyvä ovenavaus tuleville yhteistöille Norjassa.

Juhla toisensa jälkeen
Åsa Juslin on työskennyt kulttuuri-instituutin johtajana kolme vuotta. Hän saapui Osloon Ahvenanmaalta, missä hän työskenteli Ahvenanmaan Pohjola-instituutissa.
Juslinin vuodet Norjassa ovat olleet juhlaa toisensa jälkeen. Vuonna 2014 juhlittiin sitä, että Muumien äidin, Tove Janssonin, syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Vuonna 2015 juhlan aiheena oli säveltäjä Jean Sibelius, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Kuluvaa vuotta rytmittää Suomen itsenäisyyden juhlinta, mutta samanaikaisesti instituutissa suunnitellaan jo tulevien vuosien ohjelmaa. Suunnittelussa täytyy katsoa pitkälle tulevaisuuteen, sillä monet yhteistyökumppanit lyövät lukkoon aikataulunsa noin vuoden kahden päähän.
– Välillä pitää muistuttaa itseään, että toiminta jatkuu Suomi 100 -juhlavuoden jälkeenkin, Juslin naurahtaa.

Sauna, Sibelius ja muumit
Arki kulttuuri-instituutissa on vaihtelevaa. Finno auttaa suomalaisia kulttuurialan ammattilaisia löytämään kontakteja ja toteuttaa erilaisia projekteja aina kirjallisuudesta konsertteihin ja elokuvatapahtumiin yhdessä norjalaisten kanssa.
– Olen oppinut paljon Norjan kulttuurielämästä tekemällä yhteistyötä norjalaisten kanssa, Juslin kertoo.
Åsa Juslinin mukaan kulttuuri-instituutissa ei ole kahta samanlaista päivää. Työhön kuuluu myös matkustamista, ja Juslin onkin päässyt näkemään Norjaa.
– Vesisaari, Kirkkoniemi, Tromssa, Bodö, Kristiansand, Haugesund, Ålesund, Juslin luettelee paikkoja, joissa on vieraillut.
Etenkin Pohjois-Norjassa Juslin kertoo huomanneensa konkreettisesti, että Suomi on Norjan lähialueita.
– Oslossa Suomi tuntuu usein kaukaiselta, mutta Pohjois-Norjassa yhteys Suomeen on tiivis, hän sanoo.

Klassikkoja ja nykypäivää
Työ suomalaisen kulttuurin parissa on Åsa Juslinin ja Pauliina Gauffinin mukaan antoisaa.
– Suomalaista kulttuuria on helppo markkinoida Norjassa, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita naapurimaan kulttuurista, Juslin miettii.
Toisaalta tietämys Suomesta on edelleen varsin pintapuolista. Suuri yleisö tuntee lähinnä saunan, Sibeliuksen ja Sarasteen sekä tietysti muumit. Perinteikkäät  Suomi-klassikot ovat yleisömagneetteja. Esimerkiksi vuonna 2015 Oslon Kirjallisuustalossa järjestetty Kalevala-päivä oli niin suuri menestys, etteivät kaikki halukkaat meinanneet mahtua sisään.
Yksi instituutin tavoitteista on tehdä tunnetuksi modernia Suomea.
– Nuorempi sukupolvi ei ole ainoastaan kiinnostunut vanhoista Suomi-klassikoista, Gauffin miettii.
Moderni Suomi tarjoaa runsaasti kiinnostavaa ja innovatiivista kulttuuria ja osaamista, joten projekteista on miltei runsaudenpula. Kulttuuri-instituutin avulla monet nuoret taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset ovat saaneet jalan oven väliin Norjassa.
– Meillä on hyvin vapaat kädet toteuttaa erilaisia projekteja, sanoo tuottaja Gauffin.

Yksi maa, kaksi kieltä
Kulttuuri-instituutti tekee tunnetuksi myös kaksikielistä Suomea. Suomenruotsalaiselle Juslinille aihe on tärkeä, joten hän pyrkii pitämään esillä sitä, että Suomi on kaksikielinen maa. Usein kaksikielisyys tulee esille luonnostaan, esimerkiksi suurien taiteilijoiden kautta.
– Muumien luoja Tove Jansson oli suomenruotsalainen ja Jean Sibelius syntyi ruotsinkieliseen kotiin, Juslin muistuttaa.
Elokuun 27. päivä on luvassa suomenruotsalainen perhepäivä Voksenåsenin kulttuurikeskuksessa Oslossa. Suomesta paikalle saapuu muun muassa lastenmusiikkia soittava Aarne Alligaattori ja viidakkorumpu -yhtye, kirjailija Ulla-Lena Lundberg sekä laulaja Frida Andersson. Luvassa on ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisille ja tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet äidinkieleen katsomatta.

___________________________________

Kun Matti matkalle Norjaan lähti

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy vahvasti eri puolilla Norjaa. Sympaattinen sarjakuvahahmo Matti ja Sata esinettä Suomesta -näyttely ovat osa itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

Karoliina Huhtanen

Finnish Nightmares -sarjakuvista tuttu suomalaismies Matti juhlistaa Suomen itsenäisyyttä matkailemalla Norjassa. Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhosen luoma hahmo on hieman jäyhä ja stereotyyppinen suomalainen, joka ei halua pitää melua itsestään. Matti on saavuttanut suuren suosion Suomessa, ja sarjakuvat ovat levinneet myös maailmalle.
Sosiaalisessa mediassa toteutettava ”Matti på tur – Matti matkalla” -kampanja on yksi Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin Suomi 100 -juhlahankkeista.
– Saimme idean Haugesundin kirjastosta. He toteuttivat Tove Jansson juhlavuoden yhteydessä kampanjan, jossa hattivatit seikkailivat Norjassa. Suomi 100 -juhlavuoden teema on ”Yhdessä”, ja tässä kampanjassa voivat kaikki olla mukana, sillä paperisen Matti-hahmon voi tulostaa kotisivuiltamme, kertoo kulttuuri-instituutin johtaja Åsa Juslin.
Matti on ehtinyt seikkailla jo Suomen Oslon-suurlähetystössä, Norjan suurkäräjillä ja Huippuvuorilla. Jatkossa Matti pääsee myös koululaisten matkaan, sillä Norjan Norden-yhdistys lähettää Matti-hahmoja norjalaiskouluihin. Matteja on painettu monta tuhatta kappaletta. Matin matkaa Norjassa voi seurata Instagramissa aihetunnisteilla #mattipåtur ja #mattimatkalla.

Juhlahumua Oslossa
Suomi 100 -juhlavuosi rytmittää luonnollisesti kulttuuri-instituutin vuotta, ja hankkeita on eri puolilla Norjaa. Oslossa pääareenaksi on valikoitunut etenkin lapsiperheiden suosiossa oleva Tekninen museo. Suomi on esillä museossa näyttävästi syyskuun toisena viikonloppuna.
Kulttuuri-instituutti, suurlähetystö, Finpro ja Norjalais-suomalaisen kauppayhdistys järjestävät yhdessä kolmipäiväisen tapahtuman, joka esittelee Suomen historiaa ja nykyaikaa. Superviikonloppuna järjestetään muun muassa elinkeinoelämäseminaari ja koulutusseminaari. Lisäksi luvasssa on ohjelmaa lapsille. Suomu – Suomen muotoilukasvatus ja ohjelmointia opettava Mehackit ohjaavat erilaisia työpajoja.
– Osa pajoista on räätälöity kouluille ja osa työpajoista on avoinna kaikille, Åsa Juslin kertoo.

Esineet kertovat historiasta
Superviikonloppuna avataan myös 100 esinettä Suomesta -näyttely, jonka ovat kuratoineet kirjailija Anna Kortelainen ja designer Pekka Toivanen. Näyttelyn on tuottanut Viron kulttuuri-instituutti. Näyttelyyn on valittu yksi esine jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta.

– Esineet eivät ole vain designia, vaan arkisia käyttöesineitä ja keksintöjä. Mukana on ainakin Jopo ja äitiyspakkaus, Juslin kertoo.
Näyttely on ensin esillä Designmuseossa Helsingissä 24.3.–28.5.2017, minkä jälkeen se lähtee Tallinnaan, Osloon, Madridiin ja Riikaan. Oslossa näyttely aukeaa yleisölle 8.9.2017 ja on esillä lokakuun loppuun.
Näyttely on nähtävissä myös digitaalisena, ja se aukeaa maaliskuussa osoitteessa www.100objects.fi. Ajatuksena on, että näyttelyyn voi tutustua eri puolilla maailmaa, esimerkiksi kouluissa ja kirjastoissa.

– Kulttuuri-instituuttien verkoston ansiosta näyttely on käännetty yli kymmenelle eri kielelle, myös norjaksi, Åsa Juslin kertoo.
Näyttelyn nettiversiossa kukin voi myös kätevästi hakea, mikä esine on valittu edustamaan omaa syntymävuotta.

Suomi tutuksi kouluissa
Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy myös norjalaisissa kouluissa. Kulttuuri-instituutti toteuttaa yhdessä Norjan Pohjola-Nordenin kanssa kirjailijavierailuita kouluissa ja kirjastoissa.
– Kirjailijavierailut kouluissa ovat osa Norjan Norden-yhdistyksen toimintaa. Juhlavuoden kunniaksi nostetaan esille suomalaisia kirjailijoita, Åsa Juslin kertoo.
Suomenruotsalainen kirjailija Sanna Tahvanainen lähtee kiertueelle Pohjois-Norjaan huhtikuussa. Lisäksi 24. huhtikuuta klo 19 järjestetään kirjailijatapaaminen Tromssan kirjastossa. Kirjailijavierailut jatkuvat myös syksyllä.

Saariaho parrasvaloissa
Suomi on vahvasti esillä myös musiikkifestivaaleilla eri puolilla Norjaa. Rörosissa järjestettävässä Vinterfestspill i Bergstaden -tapahtumassa esiintyy useita suomalaisia. Huuliharppukvartetti Sväng soittaa kaikkea Sibeliuksesta suomalaiseen tangoon. Rörosissa mukana ovat myös baritoni Kristian Lindroos ja äänitaiteilija Patrick Kosk.
Festspillene i Bergen juhlistaa touko–kesäkuussa Suomea kunnioittamalla säveltäjä Kaija Saariahon maineikasta uraa. Saariaho on valittu festivaalisäveltäjäksi, ja hänen tuotantoa kuullaan useissa eri konserteissa.

Instituutin kevätohjelma on jo julkaistu osoitteessa www.finno.no. Juhlahumu jatkuu myös syksyllä, jolloin muun muassa jaetaan Norjan Sibelius-seuran myöntämä Sibelius-palkinto. Kulttuuri-instituutin kotisivuja ja Facebook-sivua seuraamalla pysyy ajantasalla siitä, mitä kaikkea juhlavuoden toinen puolikas pitää sisällään.