Språkforeningen Ulum Dalska (logo innfelt) ble stiftet i 1984 for å bevare älvdalska som snakkes i Älvdalen i Sverige av flere tusen mennesker. Foreningen gir stipend til ungdommer som snakker språket. På bildet fjorårets stipendiater, flankert av Roland Back (t.v.) fra Älvdalens Besparingsskog, som finansierer stipendiet, og Emil Eriksson fra Ulum Dalska. KUVA: BJÖRN REHNSTRÖM
.
Klassikeren Lillprinsn kom i 2007, oversatt til älvdalska av Bo Westling. I 2010 kom en ordbok av Lars Steensland, som har ca 16 000 ord, og grammatikken kom i 2013. Sverige har ikke anerkjent älvdalskan som et minoritetsspråk.
Muinaisnorjasta peräisin oleva älvdalskan kieli eroaa ruotsista niin paljon, ettei se ole riikinruotsin puhujille ymmärrettävää.
Bence Patat
Ruotsin Taalainmaan arkaaisinta murretta eli älvdalskaa puhutaan kyseisen maakunnan, etupäässä entisen Älvdalenin pitäjän alueella. Omakielisellä nimellään övdalskąksi kutsuttua kieltä puhuu noin 2500-3000 ihmistä.
Monien tutkijoiden mukaan älvdalska on yhtä kaukana ruotsin kielestä kuin islannista. Sen erikoisuuksia ovat mm. nasaalivokaalit (nasaalit a, e, i u, y ja å), joita ei ole enää edes islannin kielessä, muinaisnorjan tavurakenne sekä runsaat taivutusmuodot. Kielen sanavarastosta löytyy myös paljon sanoja, joita ei enää löydy riikinruotsista.
Vanhimmat kirjalliset lähteet ovat 1600-luvulta peräisin olevia älvdalskankielisiä riimunkirjoituksia. Kieli oli pitkään säilynyt omana saarekkeenaan ilman kirjakieltä, mutta kun kouluissa sen käyttöä ei sallittu, se on pikku hiljaa poistunut käytöstä.
Kieli ilman virallista asemaa
Virallista vähemmistökielen asemaa kielelle ei ole myönnetty. Viime vuoden raportissaan Euroopan neuvosto pyysi Ruotsia jo viidettä kertaa selvittämään kielen asemaa yhdessä puhujien kanssa. Asia etenee hitaasti, ja esimerkiksi hakemus kielen omasta ISO-tunnuksesta hylättiin mm. Ruotsin viranomaisten kommenttien takia.
Ruotsin viranomaiset korostavat, että älvdalska on osa Ruotsin kulttuuriperintöä ja sen sen siirtämistä nuorelle sukupolvelle on tuettava, mutta tähän saakka kaikki kielen vahvistamiseen ja säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet joko kunnan tai yksityishenkilöjen rahastamia.
Kunta vahvasti mukana
Älvdalenin kunta on monilla tavoin tukenut kielen aseman vahvistamista. Vuonna 2005 kielineuvosto Råðdjärum on vahvistanut uudistetut oikeinkirjoitussäännöt. Standardisoinnin myötä on ilmestynyt lastenkirjoja – viimeksi Pikku prinssi eli Lisslprinsn, lyhyempiä tekstejä aikuisille, sanastoja, lasten laululevy ja vuonna 2013 kielioppi. Kielellä on laadittu myös yliopistotason opetusmateriaalia.
Kunta myöntää peruskoulun 9. luokan suorittaneille älvdalskan puhujille 6000 kruunua apurahaa. Viimeksi kunta on päättänyt älvdalskankielisen esikoulun käynnistämisestä 1. syyskuuta alkaen. Kunnan alueella kouluissa opetetaan älvdalskaa ja sitä on mahdollista opiskella myös yliopistossa.
30 vuotta kielityötä
Ulum Dalska (Puhutaan älvdalskaa!) -järjestö luotiin vuonna 1984 kielen elvyttämiseksi ja sillä on nykyään noin 2000 jäsentä. Yhdistys järjestää mm. keskusteluiltoja, lauluiltoja, julkaisee pari kertaa vuodessa pienen lehden ja ylläpitää kotisivua, josta löytyy runsaasti tietoja kielestä ja kielityöstä. Yhdistyksen Facebook-sivulla keskustelu käy useimmiten älvdalskaksi.
Järjestö on saanut aikaan jo kolme konferenssia yhteistyössä pohjoismaisten yliopistojen kanssa, ja ne ovat herättäneet laajaa mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Uhanalaisen kielen aseman virallistaminen alueellisena kielenä on yksi yhdistyksen tavoitteita.
Älvdalskan alkeiskurssi järjestetään tänä vuonna 27. kesäkuuta – 3. heinäkuuta Älvdalenissa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeita: www.ulumdalska.se
Ruotsi-älvdalska-ruotsi sanakirja sisältää Lars Steenslandin vuonna 2010 julkaiseman sanakirjan päivitetyn materiaalin (n. 16.000 sanaa). Nettiversiosta tosin puuttuvat mm. sanojen ääntämisohjeet. Käy kokeilemassa sanakirjaa osoitteessa http://älvdalsk.ordbok.gratis/.
Trackbacks/Pingbacks