Fine hjemmefargete garnnøster. (Foto: Arne Hauge)
Tokiolaisesta Satoshi Tadasta oon tullu vakituinen kävijä Alattion Kväänituvassa.
Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.noKvensk oversettelse: Liisa Koivulehto
Tada työtelee Alattiossa universiteetin vierastutkiijana mutta vapaa-aikana hän hommaa aivan muuta. Hän färjää villalankaa ainheila mitä hän oon itte kovonu mettästä. Kutomhaanki hän oon Kväänituvassa oppinu.
Lämpimän tarvet
Ensistä hän kutoi ittele lämpimät villashortsit.
Kovista puusienistä saahaan monta pehmeetä färrii.
– Alattiossa oon kylmä! Mie häyn vaatita lämpimästi, hän sannoo.
Seuraavaksi hän aikkoo kuttoot sukat, vantut ja lakin – kaikki langoista mitä hän oon itte färjänny.
– Mie tykkään näistä rauhalisista luonon färiistä, hän sannoo.
Opas teknikka
Färjäämisen metodi oon hänele opas mutta kotona Japanissa hän oon färjäny pumpulii ko sielä ei ole juurikhaan lamphaita eikä villaa.
Färiainheet hän saa sekä maassa ette puissa kassuuvista sienistä ja esimerkiksi lepän kävyistä, polttiaisesta ja saviruuhosta.
Färiainheitten lisäksi sie tarvittet rauttaa, etikkaa ja alunaa sekä pari kasteroolii, siivilän ja klyypit.
Kasviila färjääminen ei ole mikhään uusi assii Tadale. Hän oon pruukanu kovota färiainheita luonosta ja färjätä niilä lankoi ja tekstiilitä jo kotona Japanissa. Hänen pojala oon huono kuulo. Tada oon huomanu ette luonossa liikkuminen, kallioila kiikkuminen ja langan färjääminen oon hyvät aktiviteetit huonokuuloisilleki.
Tykästynny Alattihoon
Ennen ko Tada tuli Alattihoon, hän oli kuulu tyhä saamelaisista mutta ei mithään kainulaisista. Nyt hän tiettää enämen. Bodil Andersen ja muut Kväänituvan vaimot oon muistelheet Tadale kvääniistä.
Hänen työ vierastutkiijana loppuu kevhäälä mutta hän oon tykästynny niin paljon tähän maahan ette hän halluis mielelä muuttaat tänne.
– Jos saisin työtä, mie muuttaisin Alattihoon ja ottaisin perheenki myötä. Saattaisimma oppiit enämen kainulaisista, hän sannoo.
Satoshi Tada. (Foto: Arne Hauge)
