Illustrasjon: Wilfred Hildonen

 

Leder Ruijan Kaiku nr. 5-2020. For kvensk oversettelse, se lengre ned.

 

 

Blir du med på kvensk skoledugnad?

I denne utgaven kan du lese om foreldre som savner kvensk i skolen. Selv i Alta, Finnmarks største by, strever kvenfolket med å samle i hop kravet på tre. Hvor er skolen og myndighetene, spørres det, men man kan jo banne i kirka og spørre hvor kvenene er?

Kvenene er der, de bare vises dårlig. Og fordi revitalisering uten unger minner mest om utstopping, trenger vi en kvensk skoledugnad. Og apropos taksidermi; til dugnaden må medlemmene i de lokale kvenforeningene ristes våkne og bringes med på lag.

Vi sikter i første rekke verken til produksjon eller adopsjon, men til rekruttering av unger. Hva med å lete utenfor kvenske rekker? Høre på sosiale medier og over alt ellers om noen vil hjelpe til? Kvenene overlever ikke av seg selv, det er neppe hver dag man kan skryte av å ha reddet et helt språk.

Kanskje det fins foreldre som har unger som vil lære seg kvensk, eller finsk, fordi en venn på skolen har det? Man trenger ikke ha kvenske foreldre for å ha kvensk som andrespråk, like lite som kun ungene til toppidrettsutøvere kvalifiserer til gym på skolen.

Hvor er kvenene, spurte vi. Men det er forståelig at kvenene stadig tier, når staten stadig knurrer. Etter kremkake og ord med vinger er det status quo; staten vil, men egentlig vil staten ikke. Således er det med skolepolitikken som med den kulturminnepolitikken du også kan lese om i denne utgaven, begge pyntet på, begge stadig egnet til å holde kvenene nede.

Vi gleder oss til dagen da kvenfolket kan gå til sine mange lokale skoler, og legge fram lister over minst tre barn som vil ha kvensk eller finsk. Kommende skoleår eller året etter der. Vi hadde dugnad, jobbet langsiktig, her er lista, kravet innfridd, gi oss kvensk.

Det skolen da kan innvende, er at det er typisk kvensk å mase om skole nå som det straks er sommerferie. Så i den grad det ennå er tillatt og ønskelig; god sommer til store og små.

 

 

Työtelemhään yhtheisvoimin koulukainun puolesta?

Tässä aviisissa sie saat lukkeet vanhiimista kukka kaippaavat kainun kieltä koulhuun. Jopa Alattiossaki, Finmarkun issoimassa paikassa, vanhiimilla oon vaikkee saađa kokhoon vaađitut kolme oppiijaa. Missä oon koulu ja missä esivallat, kysythään, mutta sitä oon mahđolinen kansa kirota kirkossa ja kyssyyt ette missä net kainulaiset oon.

Kainulaiset kyllä oon sielä, niitä tyhä oon vaikkee nähđä. Ja ko revitaliseeraus ilman kläpiittä muistuttaa kuolheitten elläinten toppaamista, häyđymä työtelä yhtheisvoimin koulukainun puolesta. Ja ko nyt tuli puhheeksi se taksidermii, se pittää eri paikkoin kvääniseurat puđistella valvheile ja saađa myötä yhtheistyöhön.

Nyt meilä ei ole ensimäiseksi mielessä produksuuni tahi adopsuuni mutta oppiijoitten rekryteeraaminen. Mitä jos hakisimma myötä muitaki ko kainulaissii? Kyselisimä sosiaalisista meedioista ja joka paikasta muuvaltaki jos joku halluu olla myötä ja auttaat? Kainulaiset ei pärjää henkkee ittestäns, se ei nyt ole aivan jokapäivälistä päästä praamaamhaan ette oon pelastettu kokonaisen kielen.

Piian sitä löyttyy vanhiimiita joila oon kläppii millä oon halu oppiit kainuu eli suomi sen takia ko muutamalla ystävällä koulussa oon halu? Ei kläpilä tartte olla kainulaiset vanhiimet ette saattaa valita kainun toisena kielenä, justhiin niin ko ei tyhä toppisportteriitten kläpit pääse koulussa myötä gymmhiin.

Missä oon kainulaiset, met kysyimä. Mutta sen kyllä ymmärttää ette kainulaiset aleti oon vaiti ko staatti aleti murisee. Jälkhiin kräämikakon ja makkeitten sannoin oon status quo; staatti halluu muttei kuitenkhaan halluu. Niin se oon koulupolitikin kansa niin ko kulttuurimuistopolitikinki kansa mistä sie kansa saatat lukkeet tästä aviisista. Molemppii oon kyllä pyntätty pääle mutta molemat kuiten soppiivat pitämhään kainulaissii aleti alhaala.
Ođotamma ilola sitä päivää ko kainulaiset päässeevät menemhään usheissiin paikalishiin koulhuin näyttämhään listoi missä oon kuitenki kolme lasta jokka haluthaan oppiit kainuuu eli suomee. Tulleevanna vuona eli seuraavanna vuona. Met työtelimmä yhtheisvoimin, pitkämielisesti, tässä oon lista, vaatimus oon täytetty, antakkaa meile kainuu.

Ainoo mitä koulu saattaa sannoot vasthaan, oon ette se oon tyypilistä kainuu ette matkiit koulun ympäri nyt ko heti oon kesäfeeriä. Niin ette jos vielä oon lupa ja toivottavvaa, se sanoma: Hyvvää kessää kaikile, isoile ja pienile.

 

Oversatt til kvensk av Eira Söderholm