Kuovi eli pikkukuovi? Se oon amatöörin vaikkee sannoot. Kuva: Liisa Koivulehto
Kuovi oon Europan suurin kaalaajalintu jolla oon pitkä, väärä nokka.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Kuovin likisukulainen oon pikkukuovi. Molemilla oon harmajanruskee, raiđalinen ja pilkulinen piilofäri.
Kuovin ja pikkukuovin äänet oon vähän erilaiset.
Tämän linnun oon rekistreerattu suomalaisissa lintukirjoissa 1500-luvulta lähtiin. Ensin se oli ”cacari” mutta jo 1700-luvula kirjoissa seisoi ”cuowi”. Sen jälkheen rinnala näkkyy nimmii ko kyndölindu, suocurwilo, suocurppa, kauru, kuiri, kuiko, kuikka, kurma ja monta muutaki.
Ylitorniossa tunnethaan nimen isokulvi.
Kuovi oon latinaksi Numenius arquata ja pikkukuovi oon Numenius phaeopus.
«Ko kuovi kuikahtaa niin lumiki luikahtaa» eli sullaa. Kuovi tullee pohjaisheen aprillikuussa. Se alkkaa merkkittemhään reviirii, lenttää ja huutelee peltoaukkeen yläpuolela.
Kuovin pesä oon maassa, aukkeela paikala likelä vettä. Se syö hyöniäissii, etanoita, mattoi, pikkukalloi ja marjoi.
Kuovi oon Suomessa Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.
Kuoviin lukumäärä oon laskenu mailmassa hirmuisesti. Aprillikuun 21. päivän oon valittu mailman kuovipäiväksi.
Kalttiit: Kaisa Häkkinen: Linnun nimi (2003), Antero Järvinen: Maakuntalinnut (1995), meankielensanakirja.com ja Wikipedia
Kuovi novemperikuussa 2018 Salin saarela Cap Verdessä. Kuva: Liisa Koivulehto
