Kyllä se hyöđyttää! • Ja, det nytter!

Musikk er en fin måte å lære språk og rytmen i språket. Barna blir oppslukt av de fengende melodiene og tekstene. Det fins etterhvert mange cd’er på kvensk og enda flere på meänkieli. Ha alltid med cd med kvenske sanger i bilen!

Sinun ei tarvitte pelastaat kainun kieltä. Mutta etkö sie saattaisi puhhuut sitä lapsenlapsele? • Du trenger ikke å redde kvensk, men du kan jo snakke kvensk eller finsk til barnebarnet.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Kunka ushein mie olenkhaan kuulu ko kväänit eli ruijansuomalaiset isovanhiimat oon muistelheet ette het oon freistanheet puhhuut lapsenlapsile kainun kieltä eli suomee eli kväänii tahi kainun kieltä, ja sitte het oon heittänheet sen ja alkanheet puhumhaan ruijaa.
Miksi?
«Mie en näje lapsenlasta niin ushein.»
«Ei se ymmärrä minnuu.»
«Lapsi vastasi minule ruijaksi.»
«Toiset ei ymmärrä mitä met puhuma.»
«Ei se hyöđytä.»
«Ei se kuitenkhaan opi oikkeesti.»
«Mie en saata puhhuut tarpheeksi hyvin.»
«Mie puhun eri laihiin ko mitä koulussa opetethaan.»
«Suomi ja kvääni oon niin erilaiset.»
«Ruijassa puhuthaan ruijaa.»
«Se oon parempi ette lapsi oppii ensin ruijan, sitte vasta suomen (eli kainun tahi kväänin).»

Tämmöiset synkät ajatukset oon vaivanheet kainulaissii ja ruijansuomalaissii monen sukupolven aijan.  Ja Suomesta muuttaneitaki!
Eikö se olis jo aika muuttaat ajatuksen juovattelluu?

Vi vet at mange kvenske eller norskfinske besteforeldre skulle ønske at de hadde snakket  kvensk eller finsk til sine barnebarn, men at de ga opp. Det blei for vanskelig. Det tok så mye tid. Det er er mange forklaringer.
«Jeg ser ikke barnet så ofte», sa en som bodde i samme kommune og hadde barnebarna på besøk en gang i uka.
«Hun / Han forstår ikke hva jeg sier».
«Hun / Han svarer meg på norsk.»
«Andre vil ikke forstå hva vi snakker om.»
«Det nytter ikke.»
«Hun / Han kommer ikke til å lære språket fullstendig uansett.»
«Jeg snakker ikke godt nok.»
«Jeg snakker ikke sånt som de lærer i skolen.»
«Finsk og kvensk er så forskjellige.»
«I Norge snakker vi norsk.»
«Det er best at barnet lærer først norsk, og kvensk eller finsk etterpå.»

Kvenene og norskfinnene blei innlært til å tenke på flerspråklighet som et byrde – men det var jo flere generasjoner siden! Det er på tide å endre på tankegangen.
De fleste menneskene og statene i verden er flerspråklige. Kvensk og finsk er to av de mange språkene i Norge.

Päätin puhhuut lapsile ja lapsenlapsele suomee ko se oon minun äitinkieli. Ja jos minule tullee muistitauti ja mie unheetan ruijan kielen, niin minun lapsenlapsiki saattaa kuitenki ymmärtäät mitä mie sanon.
Mie näjen lapsenlapsen kahđeksan eli kymmenen kerttaa vuođessa. Hän assuu monen sađan kilometrin päässä missä hänelä ei ole suomenkielissii ihmissii ympärillä.
Hän ymmärtää minnuu.
Hän vastaa minule ruijaksi.
Meiđän ympärillä oon ushein ihmissii, jokka ei ymmärrä mitä met puhuma. Tarvitteeko heiđän ymmärtäät? Miehään puhun lapsele, ei heile muile.
Mutta meiđän ympärillä oon ushein kans ihmissii jokka ymmärrethään!
Kyllä se hyöđyttää!
Lapsenlapsi oppii justhiinsa sen verran ko hän halluu, ja hän saa kuula ette hän oon seppä.
Hän ei piian saa koulussa suomen opetusta. Sillä mie olen hänele tärkkee kielen opas. Menttori! Hän oppii kielen minulta, ei koulussa.
Met olema lukeneet kirjoi suomeksi, kainun kielelä ja meänkielelä. Olema laulanheet ja kuunnelheet musikkii. Hän ymmärtää kaikki net ja oon kiinostunnu kaikesta.
Ko hän oon minun tykönä, mie freistaan järjestäät niin ette kohđattelemma kans toissii jokka puhuthaan tätä meiđän kieltä.
Hän alkoi puhumhaan aika hiljain. Piiain hän hunteerasi näitä kielten eri systeemiitä ja tietenki sannoi.  »Mamma sannoo snømann, ämmi sannoo lumiukko.»

Jeg bestemte meg for å snakke finsk til barnebarnet mitt fordi det er mitt morsmål. Hvis jeg skulle bli dement og glemme norsken, så kan mitt barnebarn forstå hva jeg sier.
Jeg treffer barnebarnet åtte eller ti ganger pr år. Hun bor mange hundre kilometer unna, og ingen i hennes nærmiljø snakker finsk.
Hun forstår meg.
Hun svarer til meg på norsk.
Som regel er det norskspråklige til stede. Jeg skifter ikke språk og fortsetter å snakke finsk til barnebarnet. Jeg snakker jo til henne, ikke til de norskspråklige.
Jeg prøver å ordne det slik at vi treffer andre finskspråklige eller kvenskspråklige.
Jeg glemmer finske ord og er ikke ajourført med de nye ordene, men det er mulig å lære.
Ja, det nytter!
Barnebarnet forstår finsk og kan gjøre seg forstått hos finsktalende.
På skolen har hun ikke rett til finskopplæring. Derfor er min innsats svært viktig. Jeg er en mentor!  Og uansett, hun ville jo aldri lære det hvis hun bare hadde de to skoletimene i uka.
Vi har lest bøker på finsk, kvensk og meänkieli. Vi har sunget og hørt på musikk. Hun forstår alle disse språkene og er interessert i å lytte og lære.
Hun begynte å snakke forholdsvis sent. Det er ikke rart: Hun hadde jo to språksystemer og to sett av ord å organisere. »Mamma sier snømann, ämmi sier lumiukko.»

Kaksikieliselle lapsele kaksikielistä musikkii! 
Lapsi tarvittee saađa kuunela paljon kieltä. Sillä se oon hyvä ko oon filmit ja musikki!
Met olema kattonheet kymmenii dvd-filmii ja kuunelheet monenlaista musikkii suomeksi, kvääniksi ja meänkielelä. Suomalaisii ceedeitä oon hyvin paljon, meänkielelä monta ja kainun kieleläki jo muutampi.
Kaikki oon hyvät mutta tänä kesänä kuuntelimma yhden uuđen: Daniel Wikslundin ja Fredrik Isakssonin «Tuli palo.
«Kom inn, kom inn i bastun, här sitter vi och våra vänner….» Lapsi kuuntelee hauskaa melodiita ja sanoja korvat pitkänä.
Sitte laulu jatkuu näin:
«Saunassa tullee hiki ja salaus nousee eshiin. Heitämä lissää löylyä ja herättää pikku pirut…»
Lapsi oon aivan innoissaan. Hän oon viisivuotias ja oikkee peto saunomhaan. Laulussa laulethaan kahđella kielelä hänele tutusta assiista ja hän ymmärtää kaiken. Laulu mennee hänele suorhaan syđämheen.
Hän halluu kuula laulun uuđesti ja heti hän jo laulaaki sen ulkomuistoo molemilla kielilä.
Kaksi kieltä oon kaksinkertainen onni!