Snart er det Juhanesilta, Sankthansaften, og midtsommer, keskikesä. (Foto: Therese Munkvold/Altaposten)

 

Det er generelt bålforbud fra 15. april til 15. september, unntatt hvis det åpenbart ikke kan ta fyr i omgivelsene. Sankthansaften, Juhanesilta, er drøye to uker unna, folk samles ved strender og elver for å feire. Her noen varmende ord på kvensk og norsk.

 

Mervi Erkheikki

 

Valkee

Kväänit eli ylipääthään norjalaiset rakastavat olla ulkona ja tehä sielä aktiviteettiä. Se kuulema virkistäät sekä ruuhmiin ette sielun vointia.  Valkeen tekemisellä oon suuri rooli tässä ulkoilma elämässä. Alunperin valkean sytytethiin  siksi ko haluthiin pittää poies petoelläimet ko vartioithiin  lehmiä ja lamphaita, mutta saatto sillä valkealla olla maakinenki tarkotus. Ette suojela itteä ja elläimiä noijilta.

Nykyhään valkeen saattaa tehä kohta huolimatta ajasta ja säästä. Se lämmittää jos sie olet kastunu. Valkealla saatat useasti kuivatella sinun vaatheet. Mutta valkean kansa saattaa tehä ruokaa.

Makkara piiain oon yksi niistä suosituimmista evhäistä mitä paistethaan ko tulistelhaan. Makkaran paisthoon tarvithaan tikku ja tikun tekemisheen puukko. Liekki valkeassa ei saa olla iso, pittää oottaa hiillosta makkaran paistossa.

Useasti ihmisillä oon myötä kans kaffipannu. Ulkona valkeela keitetty kaffi maistuu vieläki paremmalta.

Valkeeta ei saata kuitenkhaan polttaa aivan koska vain. Lain mukhaan  Norjassa oon kielto tehä tulet 15. aprillikuun ja 15. septemperikuun välilä lähelä mettää eli muuta aukeata paikkaa. Tällä meinathaan estää mettäpaloja.

Valkeen  ympärillä saatethaan kans kertoa tarinoita. Varsinki pimeällä tarinat maahisista tuntuu vieläki pelottavimmilta.

Noijista puhheen ollen niitäki oon poltettu valkeela. Niitä oon kuulemma poltettu Finmarkussa Vuoreassa joskus 1600 luvula.

 

Bål

Kvener, eller nordmenn generelt, elsker å være ute i natur, luonnossa, og gjøre aktiviteter der. Det sies å fremme kroppens og sjelens velvære. Å lage bål spiller en stor rolle i friluftslivet. Opprinnelig ble bålet tent for å vokte, vahdata, og beskytte, suojella, både kyr, lehmiä, og sauer, lamphaita, fra rovdyr. Men bålet antas å være magisk, maaginen. Bålen beskytter deg og dyrene dine mot hekser, noijat.

I dag kan bålet lages uavhengig av tid på døgnet og vær. Det vil gi deg lys, antaat valoa, og varme, lämpöä, hvis du blir våt. Ved bålet kan du ofte tørke klærne dine. Ved bålet kan menneskene også lage mat, laittaat ruokkaa.

Pølse, makkara, er en av de mest populære tingene jeg steker på bålet.

Du trenger en pinne, tikku, for å steke pølsa, og en kniv, puukko, for å lage pinnen. Flammen, liekki, skal ikke være stor, du må vente på glør, hiillos, for du steker pølsa.

Mange ganger har folk en kaffepanne, kaffipannu, med seg. Utendørs smaker kokekaffe enda bedre.

Det er imidlertid ikke mulig å brenne bål når som helst. I Norge har man forbud mot å lage bål mellom 15. april og 15. september. Dette har man for å forhindre skogbrann.

Rundt bålet kan historier fortelles. Spesielt i mørket virker historiene om de underjordiske, manalaiset, enda mer skremmende. Heksene, noijat, ble også brent på bål, i Finmark blant annet i Vardø på 1600-tallet.