Det har blitt flere hundre elvebåter fra Jouni Laitis hender. – Viktig å ta vare på denne finske og kvenske elvekulturen, sier Olavi Hoikka (til venstre).
Ruijansuomalainen Olavi Hoikka praamaa venheenrakenuskursin opettaajaa Jouni Laitia.
Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.no
Pienin jokivenet minkä Jouni Laiti oon rakentannu oli 90 senttimeetterii pitkä. Sen tilathiin Lillehammerin olympialaishiin. Pisin oli 14 meetterii pitkä ja se meni Mázheen erhääle turistifirmale.
Jouni Laiti oppi venheentevon omalta isältä. Nyt, viiskymmentä vuotta jälkhiin, hän oon sikkaristi yksi mailman sepimmiistä venheenrakenttaajiista. Hänen koti oon Suomessa Utsjovessa, mutta häntä kysythään opettamhaan venheenrakenusta ja pitämhään kursii, Kaarasjovela ja Porsangissa ja milloin missäki.
Ei lukkuu
Laiti praamaa Lemmijoven kursii.
– Oppilhaat olthiin innostunheet ja lukaalit olthiin hyvät, hän sannoo.
Hänelä ei ole lukkuu kunka monta venettä hän oon rakentannu. Seisoma Patasuanon rannassa. Laiti kattelee Patasuanon ranttaa ja sannoo ette jos hänen rakentamat venheet pantais tähän kylki kylkheen net ei piian mahtuis tähän.
Alattio
Hyvin monet Laitin venheet kuljethaan Alattionjovela.
– Muutampina vuosina kaikki minun venheet menthiin Alattihoon, eriliikaisesti 1970-luvula.
Laiti sannoo ette hän tullee mielelä Alattihoon pitämhään kursii.
Kulttuuriperintö
Olavi Hoikka muistelee kunka jokivenhettä käytethiin entisheen aikhaan ko ei ollu teitä. Jokivenet oli sama arkipäivän kulkuneuvo ko meile biili tääpänä. Ihmiset sauvothiin venheelä ylös ja laskethiin alas jokkee pitkii matkoi.
– Tästä jokivarssiin perinöstä met häyđymä pittäät vaarin. Jokivenet oon tärkkee sekä Ruijan ette Suomen jokivarssiin ihmisille. Sillä oon aivan erityinen paikka meiđän syđämiissä, Hoikka sannoo.
Oversatt til kvensk av Liisa Koivulehto
