Jos kaikki ulkosuomalaiset olis samassa vaalipiirissä ja äänestäis, heilä olis kymmenen eđustajaa riikinpäivilä. Preiviäänestys oon uusi mahđolisuus vaikuttaat. (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

Kysymys oon demokratiasta. Ulkomailla assuu nuoin 251 000 äänestääjää.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Ulkomaila assuu nuoin 300 000 Suomen kansalaista, joista nuoin 251 000 oon yli 18-vuotiset eli heilä oon äänioikkeus. Yli sata tuhatta yli 18-vuotista suomalaista assuu Ruottissa ja loput 140 000 muissa mailman maissa, Suomi-Seura ry:n parlamenttisekretääri Sini Castrén muistelee.

Se oli justhiinsa Suomi-seura ry mikä eniten tinkasi ja työteli 18 vuotta preiviäänestyksen etheen.

– Tutkiija Johanna Peltoniemi oon laskenu ette ulkosuomalaissii oon 5,6 prosenttii kaikista äänestääjiistä. Se on enemän ko mitä ruottinkielissii oon Suomessa, ja suunile yhtä monta äänestääjää ko mitä oon Uudelamaala. Jos ulkosuomalaisila olis omat riikinpäiväeđustajat, heilä olis kymmenen eđustajaa! Se olis iso joukko! Castrén muistuttaa.
Kuitenki tyhä 8-10 prosenttii ulkosuomalaisista äänestää Suomen riikinpäivävaaliissa. Presidentinvaaliissa äänestääjiitä oon vähän enemän. Europanparlamenttivaaliissa äänestääjiitä oon tyhä muutampi prosentti.

– Suomen viranomaiset oon kans huolestunheet siitä ette hyvin harvat nuoret äänestethään. Suomessa tyhä 10 prosenttii nuorista äänesti viimi Europanparlamenttivaaliissa. Tämmöinen oon uhka demokratiile, Castrén sannoo.

Kaksi tođistaajaa

Preiviäänestys oon sitä ette sie saatat äänestäät omassa kođissa tai missä tahansa. Tätä varten sie häyt tilata tarpheeliset paperit Suomesta. Sie tarvittet kans kaksi yli 18-vuotista ihmistä jokka tođistethaan ette sie olet itte kirjoittannu numeron vaalilapphuun ja pitäny tämän salassa.
Tođistaaja saattaa olla sinun naapuri eli työkaveri, ruijalainen eli joku muu. Mutta ei sinun mies, vaimo, lapsi eli vanhempi eikä kukhaan kandidaatti eli hänen perheenjäsen eli sukulainen.

Mihin preiviäänen lähätethään?

Preiviäänen lähätethään omhaan vaalipiirhiin.

– Kunka äänestääjä tiettää mikä hänen vaalipiiri oon?

– Jos sie olet ollu flinkki ja ilmoittannu sinun osoittheen Suomen väjestörekisterhiin, sie saat Suomesta nuoin 40 päivää ennen vaalii preivin missä oon mellinki äänestämisoikkeuđesta – ja tässä preivissä oon kans sinun vaalipiirin nimi ja osoite, Castrén muistelee.
Neljekymmentä päivää ennen vaalipäivää oon 6. marsikuuta.

Jos sie et saa ilmoitusta, sie häyđyt itte löyttäät tämän tieđon esimerkiksi netissä: vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat

– Preiviäänen häyttyy lähättäät ulkomailt, Castrén muistuttaa.

– Mailma oon muuttunu

Se kesti kauvoin ennenko Suomen viranomaiset ja politikkerit olthiin valmhiita tekemhään näin ison muutoksen 110 vuotta vanhaan vaalilakhiin.

– Puntarissa oli kaksi painavaa aspektii. Vaaliissa äänestäminen oon historiallisesti ollu tärkkee ja korkkeeaikhainen juridinen tapattuma mikä oon ollu tarkasti päälevalvottu. Rikkomuksista oon tullu rangaistus. Toinen aspekti oon ette mailma oon muuttunu. Mailmalla assuu ja liikkuu enämen ja enämen suomalaissii, Castrén toteaa.
Viimen moderni ajatus voitti.

Preiviäänestys ei ole kuitenkhaan ainua keino äänestäät. Se oon tyhä lisä. Suomen ambassaadit järjestethään äänestämispaikat niin ko ennenki eri maissa. Esimerkiksi Ruijassa oon 3.-6. aprillikuuta kaksitoista riikinpäivävaalin äänestyspaikkaa.

Tiettoo 23 kielelä

Suomen oikkeusdeparttementila oon erityisellä nettisivula kaikenlaista tiettoo vaaliista ja preiviäänestyksestä (vaalit.fi/kirjeaanestys)
Preiviäänestyksestä oon tiettoo suomeksi, ruottiksi ja engelskaksi, mutta esimerkiksi riikinpäivävaaliista oon tiettoo 23 kielelä.
Tänä vuona oon kahet vaalit: Ensin riikinpäivävaalit (suomeksi: eduskuntavaalit) aprillikuussa ja Europanparlamenttivaalit maikuussa.

Sie saatat lähättäät riikinpäivävaalin preiviäänen 14. marsikuuta jälkhiin eli heti ko kandidaatiile oon annettu numerot. Riikinvaalipäivä Suomessa oon 14. aprillikuuta, mutta preiviääni häyttyy olla perilä jo 12. aprillikuuta illalla.