FINSK HALM I FINNMARKSLØPET: Hver vinter sender Atso Paavola to trailere med to tusen småpaller tettpakket halm til Alta og Kirkenes, for sjekkpunktene under Finnmarksløpet. (Foto: Reiulf Grønnevik/Altaposten)
Hyvä heinä on oikeaan aikaan korjattu, sulavaa ja ravitsevaa. Se on kuivaa eikä sen joukossa ole rikkakasveja.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Heinänkorjuu aloitetaan juhannuksen jälkeen ensimmäisellä poutajaksolla.
– Heti niiton jälkeen heinä pöyhitään ja levitetään mahdollisimman tasaisesti, jotta veden haihtuminen saadaan maksimoitua eikä bakteeritoiminta ala. Mitä vihreämpää heinä on, sitä laadukkaampaa. Pöyhimistä jatketaan aamuin illoin – aamulla kun kaste on haihtunut. Sitten katsotaan säätiedot ja arvioidaan, otetaanko heinä sisälle vai jatketaanko vielä peltokuivausta. Jos lupaa sadetta, heinät joudutaan ottamaan sisälle kuivuriin. Kosteusprosentti saattaa olla siinä vaiheessa 20-30. Sen tuntee sormilla, pohjalainen heinäntuottaja Atso Paavola kertoo.
Jos sataa, heinä joudutaan ottamaan sisään vaikka kosteusprosentti olisi jopa 50.
Atso Paavola. (Foto: Liisa Koivulehto)
– Mitä kuivempaa heinä on, kun se tuodaan kuivuriin, sitä pienemmillä kustannuksilla se saadaan paalauskuivaksi.
– Mistä olet kaiken tämän oppinut?
– Olen lukenut ja kokeillut. Ei se niin vaikeaa ole, Paavola sanoo.
– Joka vuosi on onnistuttu. Se vaatii tietenkin, että on kiinnostunut heinänviljelystä ja kuivaustekniikasta ja ymmärtää vähän kemian päälle.
– Entä nuo koneet?
– Koneet ovat suhteellisen yksinkertaiset. Ne on tehty tätä tiettyä tarkoitusta varten ja niissä on vähän liikkuvia osia, hän sanoo.
Tekniikka pelaa
Vanhemmassa kuivurissa on halkaisijaltaan 120 cm kaksoispuhallin, jota käyttää kuusisylinterinen kuorma-auton dieselmoottori. Se jaksaa kevyesti painaa 60 kuutiometriä ilmaa sekunnissa. Kuivurin katosta ja dieselmoottorin hukkalämmöstä saadaan kolme astetta lisälämpöä kuivausilmaan.
– Hukka- ja ympäristön lämmöstä talteen ei saada kuin pieni osa, mutta tämäkin säästää kustannuksia ja nopeuttaa prosessia.
Isompi kuivuri pyörii itsetuotetulla sähköllä. Paavola esittelee jämäkkää, dieselillä toimivaa aggregaattia.
– Verkkosähkö on kallista eikä se voisi tuottaakaan tarpeeksi tehoa. Ostin Irlannista käytetyn, mutta melkein uuden aggregaatin, joka tuottaa jopa 165 kW. Tällä teholla voidaan halutessa pyörittää kahdeksaa tuuletinta, 1500 kierrosta minuutissa. Mitä useampi tuuletin on päällä eli mitä enemmän tehoa tarvitaan sitä enemmän sähköä se tuottaa – niin kaikki aggregaatit toimivat niin, Paavola selittää.
Hän on suunnitellut molemmat kuivurit itse.
Puhaltimet vetävät ilman ylhäältä alas ja työntävät sen kuivurin lattian alle. Lattia on reikäpeltiä ja heinät sen päällä.
Isomman kuivurin tuontantoalue voidaan jakaa, sillä kuivurirakennuksessa on erikokoisia laareja. Kaikissa laareissa on oma puhallin. Puhallustunneleissa on väliovia niin että voidaan ottaa sisään erikokoisia heinäeriä.
Puhaltimet ovat uusia, mutta rakenteissa on käytetty paljon kierrätysmateriaalia: kiskoja, metallihallin osia ja liimapalkkeja.
– Uusiokäyttöä, kyllä. Mitä sitä uutta ostamaan, kun käytettyäkin on saatavilla, Paavola toteaa tarkkana miehenä.
Kymmenkunta päivää
Koko prosessiin menee noin puolitoista viikkoa: Niiton jälkeen heinä on pellolla 2-3 vuorokautta ja sisällä kuivurissa noin viikon. Heinäeriä ajetaan kuivuriin vähän kerrallaan.
Prosessi vaatii jatkuvaa tarkkailemista.
– Miten nopeasti heinä saadaan pellolta rekkaan eli miten kauan prosessi kestää?
– Se riippuu ilmoista, onko kuivaa vai kosteaa. Päivä kerrallaan katsotaan. Mutta kyllä siinä puolitoista viikkoa aina menee, sen nopeammin se ei onnistu.
Osa heinästä tulee omilta pelloilta ja osa toisilta viljelijöiltä.
– Tässä on puolenkymmentä lähitoimittajaa ja jos tarvitaan lisää heinää, haen sitä lehti-ilmoituksilla, Paavola kertoo.
Karsikas-Suotukylä
• Haapaveden kunnassa Pohjois-Pohjan-
maalla
• 150 km Oulusta, 215 km Jyväskylästä,
120 km Kajaanista ja 120 km Kokkolasta
• Rautatieasemat: Ylivieska ja Nivala
• Lentokenttä: Oulu
• 150 asukasta, aktiivinen kylätoimikunta
• Kaikki pellot käytössä, metsät (koivu-,
mänty-, kuusi-) ojitettu
• Kymmenen karjatilaa ja noin 30 heinä-
ja rehuviljatilaa
• 22 km kunnan keskustaan, jossa yläaste,
lukio, monialainen ammattikoulu ja
kansanopisto
• Hyvät koulukyydit ja kohtuulliset
bussiyhteydet
• Alakoulu 1-6 luokat Vatjusjärvellä (15 km)
