Omasvuonon kielikeskuksen johtaaja Silja Skjelnes-Mattila. (Kuva: Liisa Koivulehto)
Omasvuonon kielikeskus oon käyttäny korona-aijan hyvin: Oon tehty oppimateriaalia, nettilaitaa ja plaanaa.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Kaikki kursit, leirit, tapattumat ja kulttuuri-illat oon jäänheet pois.
– Meilä oli meininki pittää ison leirin toukokuussa Pyhäouassa mutta sen häytyi tietenki heittää. Se kirvelee! Omasvuonon kielikeskuksen johtaaja Silja Skjelnes-Mattila muistelee.
– Mutta muuten olema pärjänheet hyvin ja ko ei ole publikummiaktiviteettii, meilä oon aikaa tehhä kaikkea semmoista mikä oon jääny oottamhaan.
Oppimateriaalia
– Olema tehnheet esimerkiksi oppimateriaaliprojektia Kulturelt mangfold – flerspråklighet peruskoulhuun. Sisälys oon hyvin lukaalia kulttuurin perustietoa.
– Siinä oon kymmenen artikkelia. Jokhaisella klassilla oon yksi teema. Se oon tehty meän komuunin oppilaile. Se oon valmhiina ko uusi kouluvuosi alkaa syksylä, Skjelnes-Mattila sannoo.
Kolmikieliset nettisivut
Omasvuonon kielikeskus oon kolmikielinen. Yksi näistä kielistä oon saami ja siksi Omasvuono oon mukana saamen kieliverkossa Kaivuonon Giellasiidan ja Tromssan Gáisin kans.
Näile tullee yhtheiset nettisivut missä löytyy tiettoo ja monenlaista materiaalia kolmela kielelä: saameksi, kvääniksi ja ruijaksi. Sivut oon jo aloitettu, mutta net ei ole vielä valmhiit eikä niitä ole vielä markkinoitu.
«Tämä oon yhteinen kotisivu Gáisin kielikeskukselle (Tromssan komuuni), Giellasiidalle (Kaivuonon komuuni) ja Omasvuonon kielikeskukselle (Omasvuonon kunta). Sivuilta löyät tiettoo kielikeskuksista ja keskuksien kursseista ja tapahtumista. Näiltä sivuilta löyät kans kielikeskusten tekemät oppimateriaalit,» nettiadressissa spraaksenter.no seissoo.
Kväänin kieliverkko
Kväänin neljä kielikeskusta (Omasvuono, Naavuono, Porsanki ja Vesisaari) tekkee yhteistyötä Kväänin kieliverkko-nimen alla.
– Kväänin kieliverkko oon dokumenteerannu kväänin kieltä. Olema tuottanheet kaksi dialektiplakaattia «Villit elävät» ja «Merikalat», ja niitä tullee koko aijan lissää. Seuraavaksi tullee marjat. Saatama aika helposti ja halvala tehhä samasta perusmateriaalista erilaissii tuotteita sekä kouluile ette lastentarhaile, Skjelnes-Mattila muistelee.
Luontoplakaatit neljelä dialektiila
Plakaatiissa sanat oon Omasvuonon, Naavuonon, Porsangin ja Vesisaaren dialektiila sekä ruijaksi ja suomeksi.
– Kväänin kielessä oon dialektierroi, ja meilä oon erroi siinä mitä linttui ja eläviitä löyttyy eri paikoissa. Esimerkiksi Omasvuonossa oon helppo löyttää mettälinttuin ja sorsalinttuin nimmii ja Vesisaaresta löyttyy helposti merilintuin ja kajaviitten nimmii. Se oon intressanttii! Siinä näkkyy eri paikkoin maasto ja kulttuuri.
Mettän eläviitä ja linttui oon tietenki pyyetty. Kväänit oon olheet jaktikansa.
– Sorsalinnut oon täälä Omasvuonossa pantu pathaan, ja kaikki mikä mennee pathaan, sillä oon nimi, Skjelnes-Mattila muistelee.
Kielestä puhuthaan
Hän oon huomanu että debatti kväänin kielestä oon lissääntynny. Omasvuonossa usseita kielentaittaajiita joile Skjelnes-Mattila saattaa ringata ko hän tarvittee sannoi tai paikannimmii.
– Ja käänöstyö oon tullu helpomaksi viimi vuosina ko met olema saanheet nämä kielikeskukset ja enämen kväänin kielen työntekkiijöitä. Oonhan se soma ko oon kolleegoita kenen kans sie saatat praatiit työassiita.
