Av alle de åtte kvenske årstidene er nok senhøsten den aller mest høstlige. (Foto: Maureen Bjerkan Olsen)

 

Her byr vi på passe porsjoner med norsk oversatt til kvensk. Også kalt parallelltekst. God leselæring.

 

Oversatt til kvensk av Eira Söderholm

 

Lyngshestutstilling i Manndalen

Utrydningstruet, nasjonal hesterase på trekommuners fjordbesøk.

For ni år siden bød Nord-Troms museum og Lyngshestlandet på «Lyngshestfortellinger.» Nå gjentas historien, i tre kommuner rundt Lyngenfjorden.

Utstillingen heter «Lyngshesten – levende kulturarv i nord.» Bak står Alslaget for lyngshest i Troms, i samarbeid med Nord-Troms museum.

Vi følger lyngshesten fra arbeidshesten i nord, via redningsarbeid og krig og samfunnsendringer, til dagens levende hesterase.

Yykeänheosnäyttely Olmavankassa

Uhanalanen, kansalinen heosrotu kylästellee kolmessa vuonokommuunissa.

Yheksän vuotta aikaa Pohjas-Tromssan museeumi ja Lyngshestlandet (”Yykeänheosmaa”) tarjosit ”Yykeänheosmuisteluksia”. Nyt histooria toistaa itteänsä kolmessa kommuunissa ympärit Yykeänvuonon.

Näyttelyn nimi oon ”Yykeänheonen – pohjasen elävää kulttuuriperintöä”. Homman takana oon Alslaget for lyngshest i Troms (”Tromssan yykeänheosen siitoslaaki”) yhessä Pohjas-Tromssan museeumin kansa.

Met pääsemä seuraamhaan yykeänheosta siitä ko se oli pohjasen työheonen läpit pärjäämishomman ja soan ja yhtheiskunnan muutoksitten kohi tämän päivän elävää heosrotua.

Barn hilser på lyngshest i Reisadalen. • Lapset tervehtelevä yykeänheosta Raisinvankassa. (Illustrasuunikua: Pål Vegard Eriksen)

 

Stedsnavn er viktige kulturminner

Språkrådet må lage liste over kvenske navnesaker reist i Norge. Og hvor sakene står.

Norske kveners forbund har skrevet brev til Språkrådet. De påpeker at mange kvenske stedsnavn er i bruk og har stor verdi.

Det er viktig at navnene blir ivaretatt, brukt og synliggjort i offentligheten. Derfor vil NKF ha ei slik liste.

«Gjerne med informasjon om hvem som har reist saken, kommune og hvor saken står i dag.»

Paikannimet on tärkiät kulttuurimuistot

Kieliraati pittää laittaa listan Norjassa nostetuista kvääninimiasioista. Ja mikä niitten asioitten tila on nyt.

Ruijan kvääniliitto on kirjottanu Kieliraa’ile preivin. Se sannoo että kvääninimistä paljot on käytössä, ja niilä on iso arvo.

Se on tärkiä että nimistä otethan vaarin, että niitä pi’ethän, ja että net näkyvät julkisuuessa.

«Mielelä myötä tieto siitä että kuka on nostanu asian, missä kommuunissa ja mikä niitten tila on nyt.»

Ruijan kvääniliitton johtaja Kristin Mellem ja toinenjohtaja Rune Sundelin. (Arkiivikuva: Pål Vegard Eriksen)

 

Planlagt innvielse neste juni

Opp fra asken for nye Hietaniemi kirke.

I september 2023 brant 1700-tallskirken i Hietaniemi utenfor Matarenki ned til grunnen. Bygging av ny kirke er i gang. Til forventet kostnad 30 millioner.

Det melder Meänraatio, Sveriges Radio sin satsing på minoritetsspråket meänkieli.

Ifølge dem vil nykirka ligne den opprinnelige, men bli mindre.

Meininkinä vihkiä ensi vuuen juunikuussa

Uusi Hietaniemen kirkko nousee ylös tuhasta.

Hietaniemen 1700-luvula pykätty kirkko Matarenkin ulkopuolela paloi pohjaa myöten vuuen 2023 septemperikuussa. Nyt sinne olhan rakentamassa uutta kirkkua. Räknäthän että se tullee maksamhan 30 miljuunaa.

Niin sannoo Meänraatio, Ruottin raation satsaus minoriteettikieli meänkielhen.

Sen jälkhen uuela kirkola on määrä muistuttaa alkuperästä, mutta siitä tullee pienempi.

Fra Sveriges Radio var Meänraatio-reporter Ahti Aasa først på plass da det brant. • Meänraation reportteri Ahti Aasa oli palon sattuissa Ruottin raatiosta ensimäisenä paikala. (Arkiivikua: Ahti Aasa, Meänraatio/Sveriges Radio)