(Illustrasjon: Wilfred Hildonen)

 

«Det tryggeste er å delta som selverklært kven, og skrive om det kvenske på kvensk.» Ruijan Kaikus leder for januar 2022 (kvensk tekst lengre ned i saken).

 

Skriveriets kvenske kriterium

I dette magasinet kan du lese om den kvenske skrivekonkurransen 2021, inkludert det meste fra vinnertekstene. Et bra tiltak, konkurransen, spørsmålet er hva som kreves for at en tekst kan kalles kvensk og kvalifisere til deltakelse?

Et halvfilosofisk spørsmål som virker lett å besvare, men som har dilemma. Kan for eksempel en ikke-kvensk forfatter få sin tekst oversatt til kvensk, og delta? Hva med en ikke-kvensk forfatter som skriver på kvensk? Vil en slik tekst innfri kravet som kvensk originallitteratur?

Svaret på det første, slik vi ser det, er nei. I bibliotekhyllen vil teksten sortere som oversatt kvensk litteratur, neppe som original kvensk litteratur. Svaret på det andre er mer problematisk, men også her sier vi nei. En norsk forfatter som skriver på tysk vil stadig være en norsk forfatter og ingen tysk forfatter. Paradokset er derfor at mens bidrag skrevet på norsk kan kvalifisere til deltakelse i den kvenske skrivekonkurransen, kan bidrag skrevet på kvensk falle utenfor.

For at en skrivekonkurranse kan kalles kvensk, må man ha noen kvenske kriterier. Slik vi ser det, er det to slike kriterier. Tilhørighet og tema. Dersom vi forutsetter at arrangøren utlyser kvensk skrivekonkurranse uten nærmere presisering, står vi altså med den fornøyelighet at mens en kven som skriver om hva som helst kan delta, må en ikke-kven ha kvensk som tema i sin tekst for å kunne delta.

Som vi forstår, det er et skjønnsspørsmål. I hvert tilfelle opp til juryen å avgjøre. Det tryggeste er å delta som selverklært kven, og skrive om det kvenske på kvensk. Da er du overkvalifisert. Motsatt ligger bidraget ditt tynt an dersom du ikke definerer det som kven, og leverer en tekst på norsk som kun sporadisk, overfladisk eller proforma berører kvensk tema.

Forfatterforeninger som ekskluderer alle som ikke skriver på kvensk, forlag som kun utgir på kvensk, skrivekonkurranser kun for tekster på kvensk – vi er ikke der i dag. Det må mer revitalisering til, og i mellomtiden må det utvises skjønn. Ånden er uhåndgripelig, det er ofte vrient å sette forfattere og deres tekster i bås. Heldigvis. Men noen kriterier må vi likevel ha, for ivrige tastere som drømmer om penger og berømmelse.

 

Koska kirjoitus oon kväänikirjoitus

Tässä makasiinissa sie pääset lukemhaan kväänikirjoituskilvasta 2021ja samala usheimat voittajatekstit. Hyvä homma, kilpa, mutta kysymys kuuluu ette mitä tekstiltä vaađithaan ette sitä saattaa käskeet kväänikirjoitukseksi, ja se täyttää kriteerit ja päässee osalistumhaan.

Se oon puoleksi filosoofilinen kysymys mikä vaikuttaa helpolta vastata, mutta ei kuiten ole yksinkertainen. Saattaako esimerkiksi kirjoittaja joka ei ole kvääni, käänättäät kirjoituksen kvääniksi ja osalistuut? Entä kirjoittaja joka ei ole kvääni, mutta kirjoittaa kvääniksi? Täyttääkö semmoinen teksti oikkeen kväänitekstin kriteerit?

Vastaus ensimäisheen kysymyksheen, niin ko met assiin ymmärämmä, oon ette ei. Biblioteekin hyllylä tekstin sortteerattais käänöskirjalisuuđeksi, tuskin vasituiseksi kvääänikirjalisuuđeksi. Vastaus toisheen kysymyksheen ei ole niin helppo, mutta tässäki met sanoma ette ei. Ruijalainen kirjailija joka kirjoittaa tyskäksi, oon aina vain ruijalainen kirjailija eikä mikhään tyskäläinen kirjailija. Se oon paradoksi ette vaikka ruijankielinen kirjoitus kelppaa kväänikirjoituskilphaan, se kuitenki saattaa kvääniksi kirjoitettu teksti jääđä ulos.

Ette kirjoituskilvasta saattaa sannoot ette se oon kväänikirjoituskilpa, se pittää täyttäät muutamppii ”kväänikriteeriitä”. Niin ko met sen näjemä, siinä oon olemassa kaksi kriteerii. Kuuluvaisuus ja teema. Jos järjestethään kväänikirjoituskilvan ilman ette tarkemasti muistelhaan mitä se tarkoittaa, siinä saattaa käyđä niin ette kvääni saapi kirjoittaat vaikka mistä ja päässee osalistumhaan, mutta se joka ei ole kvääni, häyttyy kirjoittaat kvääniteemasta ette päässee olemhaan myötä.

Niin ko ymmärämmä, tämä oon arvelukysymys. Joka taphauksessa se oon juryn tehtävä päättäät tästä. Varmiinta osalistuminen oon ko oon selvä kvääni ja kirjoittaa kvääniteemasta kvääniksi. Silloin sie oletki jo ylikvalifiseerattu. Sinun tila oon vastakohtainen jos sie et räknää itteesi kvääniksi, jätät tekstin ruijaksi ja tekstissä tyhä tuossa tässä ja pinnalisesti, formun takia, kirjoitat kvääniteemasta.

Kirjailijayhđistykset jokka ei huoli myötä jäseniitä jokka ei kirjoita kvääniksi, foorlaakit jokka antava ulos tyhä kvääninkielistä kirjalisuutta, kirjoituskilvat mihin tyhä kvääninkieliset tekstit saava osallistuut – siinä met emmä vielä ole. Tarvithaan lissää revitaliseeraamista, ja siinä välissä häyttyy käyttäät ymmärystä. Hengestä ei saa kiini käsipelilä, se oon ushein vaikkee panna kirjalijoita ja heiđän tekstii johonki karsinhaan. Onneksi. Mutta jonkulaissii kriteeriitä pittää kuitenki olla, niile innokkhaile näpyttelijöile jokka uneksuthaan rahasta ja mainosta.

Illustrasjon: Wilfred Hildonen