Lingvistit alethiin nuoin 45 vuotta aikkaa tutkimhaan mitä yhtheistä mailman kielissä oon. Nyt het meinathaan ette oon olemassa 60–70 yhtheistä sannaa mikkä oon sentraalit usheimissa kielissä ja kulttuuriissa.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Ajatus jostaki ytimestä mikä oon kaikissa mailman kielissä, oon jännittäävä. Saattaisko nämät 60-70 sannaa auttaat meitä ymmärtämhään paremin toinen toista – ja oppimhaan uussii kielii? Saattaisko tämä olla ensimäinen askelet? Oonko tämmöinen metakieli olemassa?

Puolasta Australihaan
Puolalainen Anna Wierzbicka alkoi tutkimhaan tätä assiita jo 1970-luvula. Hän oon sen jälkhiin kirjoittannu tästä usheita artikkeliita ja kirjoi. Hän oon verrannu eri kielii ja freistanu löyttäät sen mikä niissä oon sammaa. Pohjala oon ajatus ette ihmiset saatethaan ajatella samala tavala vaikka het puhuthaan eri kielii. Ette oon olemassa jokin yhtheinen tapa ajatella ja käsittäät oman ittensä ja maailman sen ympärillä – mikä ei ole sen jälkhiin mitä kieltä sie puhut. Ette oon olemassa jonkulainen minikieli minkä avula sie saatat selittäät kaikki sanat ja assiit: miniengelska, minipuola, miniryssä, minisuomi jne.
Wierzbicka oon kehittänny tätä ajatusta Austraaliassa ittensä työjoukossa. Toinen kuulu tutkiija oon Cliff Goddard. Suomessa tätä oon tutkinheet Ulla Vanhatalo, Juhana Torkki ja Heli Tissari.

Toimii monessa kielessä
Teorii oon ette kaikki mailman ihmiset saatettais ymmärttäät samala tavala nämät alkusanat. Kukhaan ei ole keriny tutkimhaan oonko tämä tosi jokhaisen mailman kielen puolesta. Goddard ja Wierzbicka havaithiin kuitenki 1990-luvula ette tämä passaa monheen hyvin erilaisheen kielheen niinko ewe, japani, mandariini, franska, samoa ja thai.
Ushein sanothaan ette kieli ohjaa meiđän ajatuksii. Mutta nämät tutkiijat oon saattanheet löyttäät jonku ytimen mikä olis ylheisesti tosi.
Näitä sannoi olis teoriin jälkhiin kahta tyyppii: a) alkusanat mitä met emmä saata selittäät muila sanoila ja b) kaikki muut sanat jotka met saatama selittäät alkusanoila.
Issoin osa tutkimuksesta oon tehty engelskaksi. Alkusanalista oon käänetty nuoin 30 kielele, esimerkiksi tanskaksi, suomeksi, franskaksi, tyskäksi, itaaliaksi, japaniksi, puolaksi, ryssäksi, serbiaksi ja spanskaksi sekä kantoninkiinaksi ja mandariinikiinaksi, eweksi, farsiksi, koreeaksi ja vietnamiksi.

Se oon vähän sama ko sie selität ko lapsi kyssyy jotaki uutta sannaa: ”Mitä se meinaa?” Esimerkiksi: ”Mitä se meinaa ette joku ’nalkuttaa’?” Ulla Vanhatalo selittää sen näin: «Joku ihminen sannoo jotaki. Se oon tapattunnu jotaki semmoista mitä hän ei halunu. Hän sannoo saman assiin monta kerttaa. Muut ihmiset kuulhaan tämän mutta het ei oikhein halluis kuunela. Se oon paha kuunela häntä.»
Meilä oon olemassa jo selkkeekieli eli semmoinen kieli mikä oon niin simppeli/yksinkertainen ymmärttäät ko mahđolinen. Monet tarvithaan semmoista kieltä. Selkkeekieli oon loogilinen ja selkkee ja sitä saattaa ymmärttäät vaikka ei tuntiskhaan niin monta sannaa. Alkusanakieli oon hyvin likelä selkkeekieltä mutta se oon vieläki simppelimpi/yksinkertaisempi.

Alkusannoin kääntämisestä
Suomalaiset tutkiijat käänethiin koko alkusanalistan suomeksi vuona 2011.
Prinsippi oon että jokhainen sana meinaa tyhä justhiinsa yhtä assiita. Esimerkiksi suomen verbi «tehdä» meinaa kahta assiita englanniksi: «do» ja «make». Mutta alkusanakielessä se oon tarkka ette se meinaa tyhä «do».
Samala laila tutkiijat hunteerathiin ette mitä engelskan «want» oon suomeksi: tahtoot eli haluta. Ja mikä oon «bad»? Paha eli huono?
Tutkiijoila riittää hunteeraamista vielä monta vuotta. Teorii paranee ja kielestä tullee tarkempi.
Alkusanakielelä oon kans grammatikki. Tutkiijoitten mooli oon ette grammatikki olis niin helppo ette googleki eli joku toinen automaatti saattais käänttäät tekstin – ilman ette meininki muuttuis. Engelskan ja spanskan välilä tämmöistä oon jo tehtyki.
Se oon kans toivet ette löyttäät uussii maholisuuksii selittäät kulttuuriitten välissii arvoi, tappoi ja struktuuriita.

Kalttii: Ulla Vanhatalo ja Heli Tissari:
Esittelyssä alkusanakieli. Virittäjä 2/2017