Katriina Pedersen ja Silja Skjelnes-Mattila oon lukenheet ensimäiset podcastit. (Kuva: Magy meedia)

 

Omasvuonon kielikeskus ja Naavuonon kielisentteri oon kääntänheet ja lukkeevat Tromssan sporttiraatin infon kvääniksi.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Ensimäiset tekstit ja äänet (podcast) laitethaan Tromssan sporttiraatin nettisivule alkusyksylä ja loput ennen joului.

– Tätä oon soma tehhä, Silja Skjelnes-Mattila ja Katriina Pedersen sannoovat.

– Tämä oon meän mielestä hauska prosjekti ja ko joku oon hauskaa, met olema tietenki matkassa!

Koko prosjekti oon lähteny liikheele maahaanmuuttaajiita varten.

– No, suomalaiset maahaanmuuttaajat saahaan lukea sitte kväänin kielelä! Skjelnes-Mattila tottee.

Viisitoista teemaa

Het lujetthiin ensimäiset nelje podcastii juunikuun puolivälissä. Teemoi oon viisitoista.

–  Nyt lujima FN:n lapsikonvensuunista sekä sporttielämän reekeliistä ja raavhaitten roolista sporttiklubissa, niinko talkoista ja muuta, Skjelnes-Mattila muistelee.

Seuraavan satsin het lujethaan augustikuussa.

– Se oon määrä ette kaikki oon netissä vuuen lopphuun mennessä, hän sannoo.

Näkkyy kauvas

Ko Tromssan sporttiraati kysyi Skjelnes-Mattilalta appuu, hän sanoi heti kyllä ja pyysi Pedersenin myötä.

– Tämä oon tärkkeetä työtä! Ja näkkyyvää: Sen huomathaan muissaki maissa, hän sannoo.

Hän oli näjes mukana ko yr.no käänethiin kvääniksi Kainun institutissa.

– Suomen puolela ihmiset tykkäävät lukea mitä «yrno» sannoo.  Saatama sannoot ette se oon melkkein yhtä tärkkee ko NRK, hän naureskellee.

Sportti oon kaikile

Tromssan sporttiraatila oon ollu kaksikielissii sporttiophaita jo viisi vuotta. Opphaat oon käyheet maahaanmuuttaajaperheissä ja muistelheet heile erilaisista sporttiklubiista ja kunka sportin oon organiseerattu Norjassa. Mooli oon ette lapset löytäis sportin mikä oon heile hauska ja soppeeva ja ette lasten vanhiimet tulis myötä sporttiklubin työhöön. Se oon yksi keino päästä sisäle yhtheiskunthaan.

– Ko oon uusi Norjassa, ei saata tiettäät kunka sporttielämä fungeeraa. Esimerkiksi ette vanhimmiitten rooli oon sporttiklubissa tärkkee – mutta kieli saattaa olla estet. Kaikki vanhiimet ei saata lukkeet eli ymmärtäät norjaa ja sillä se oon tärkkee ette het saahaan tiettoo omala kielelä ja lapset saahaan liikkuut ja illoo sportista.

Nettihomma oon uusi. Tromssan sporttiraati oon saanu IMDI:ltä 350 000 kruunuu ette se antais ulos infoo netissä kvääniksi, saameksi, araabiksi,  somaaliksi ja tigrinjaksi, ruijan lisäksi.

– Kväänin ja saamen valithiin sillä net oon vanhaat minoriteettikielet täälä. Arabi, somali ja tigrinja oon suurimat maahaanmuuttaajakielet Tromssassa.  Lissäämä muita kielii ko saama rahhaa, Tromssan sporttiraatin inkludeeraamisesta vastaava Britt Leandersen sannoo.

Ideea oon hänen.

– Met inkludeerama tääpänä hyvin lapsii jokka tulhaan Afrikasta ja Aasiasta. Mie ajattelen ushein historiaa ja kunka se ennen olis ollu tarvet inkludeerata kvääni- ja saamelaislapsii. Mie toivon ette kväänin ja saamen tekstiistä olis illoo ja hyöttyy kotona ja kouluissaki, sannoo Leandersen jonka isän äiji Leander tuli jostaki Suomenlahen perästä Tromssan Ulluvuonhoon ja kerkesi saamhaan sielä lapsen ennenko lähti Amerikkhaan.

Vanhiimiitten ja muitten raavhaitten rooli oon tärkkee sekä lapsile ette klubile. (Tromssan sporttiraatin plakaatti)