Kväänin kielikafeeassa Annijoven Pikkuskitsissä oktooperikuussa oli paikala monta vaimoo Annijovesta ja Vesisaaresta. KUVA: HILDE SKANKE

.

Kainun institutti ja Kieliraati oon kovonheet 1 900 kainun kielen sannaa Bildetema-kuvasanakirjhaan.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Kainun kielessä vailuu paljon sannoi – sekä modernin maailman sannoi ette vanhoi sannoi mikkä oon unheettunheet ko niitä ei ole käytetty. Seka Kainun institutti ette Kieliraati oon hakenheet teemasannoi kielikafeeoissa Pyssyjovessa, Tanassa, Uslussa, Vesisaaressa, Tromssassa ja Yykeänperässä nuoin puolentoista vuuen aijan.
Oktooperikuussa oli kielikafeea Annijovessa. Paikala oli tusinan verran vaimoi, ei yhtäkhään miestä.

Institutista oli reissussa kielityötelijä Karin Larsen ja Kieliraatista oli Katriina Pedersen.
– Met hajema sannoi kuvasanakirjhaan Bildetema. Se oon netissä ja siinä oon nuoin 1900 sannaa ruijaksi ja monela muula kielelä. Kainun kielessä vailuu paljon sannoi ja se oon iso probleemi, Karin Larsen muistelee.
Larsenilla oli lista vailuuvista sanoista.
– Olema löytänheet paljon sannoi. Jokku sanat oon samat Pyssyjovessa ja Annijovessa ja toiset oon erilaiset. Jos emmä löyđä vanhaata sannaa, se häyttyy laittaat uuđen.

Se vailuu sekä uussii ette vanhaita sannoi
Bildetema-kuvasanakirjassa sanat oon oornattu teeman jälkhiin. Teemoita oon esimerkiksi ihminen, koti (ruoka, huonheet, vaatheet, mööpelit), kylä ja kaupunki, trafiikki, luonto, ilma sekä mitat ja muođot.
Kainun kielen vailuuviitten sanoitten listala oon sekä uussii ette vanhaita sannoi. Näitä oon hajettu viimiseksi:
Luonto (ruijaksi): gjørs, mort, sjøtunge, hvitting, piggvar; brystfinne, bukfinne.
Rakenus ja teknikka: sponplate, dreiebenk, skrutvinge, baufil, skiftenøkkel, stemjern, egg (f.eks. i øksa), pipenøkkel, kubein.
Ihminen: gravid, knehase, lysk, vene, luftrør, eggstokk.
Koti ja piha: støvsuger, brødrister, langkost, avløp, rekkverk, hekksaks, stige, slange, veksthus, greip, glidelås.
Konttori: stiftemaskin, blokk, tegnestift, binders.
Kaupungilla: avløp, fotgangerfelt, rennestein, heisekran, rekkverk.
Sykkeli ja auto: bagasjebrett, felg, forgasser.

Kvääninuoren inisiatiivi
Kainunkielinen työ kuvasanakirjan kans alkoi siitä ko kvääninuori Noora Ollila oli löytäny meänkielisen Bildtema-nettisanakirjan ja hän alkoi kyselemhään ette eikö sen saattais laittaat kvääniksi kans. Samhaan aikhaan Språkrådetin minoriteettikielten neuvonanttaaja Verena Schall oli kans alkanu työtelemhään tämän kans.
Kainun institutti tuli följhyyn.
– Vuona 2016 Språkrådet ja institutti pyyđethiin yhđessä ette Utdanningsdirektoratet antais Bildetema-kuvasanakirjan ulos kainun kieleläki. Het olthiin positiiviset ja sitte Kainun institutti alkoi työtelä tämän kans, Kainun institutin kielityötelijä Anna-Kaisa Räisänen muistelee.
Sannoi oon hajettu ja kovottu kysymällä kielenpuhhuujilta eri puolila Ruijaa.
– Sinne tullee kainunkieliset sanat kolmela variantila, Räisänen sannoo.

Se oli meininki ette kainunkielinen versuuni olis jo valmistunnu mutta työ viipyny eri syistä.

Loppusuorala
Nyt työ oon korrektuurivaiheessa. Seuraavaksi firma Uni Research laittaa sanat Bildeteemhaan ja sanat lujethaan sishään niin ette ko sie klikkaat jotaki sannaa särmilä, sie kuulet kunka sanan lausuthaan.
– Sen jälkhiin kvääninkielisen versuunin saatethaan anttaat ulos! Katriina Pedersen Kieliraatista iloittee.
– Isoin työ oli sanoitten kokkoominen ja nyt se oon tehty. Se saattaa kuitenki mennä ensi vuuen puolele ennenko se oon valmhiina netissä. Annama sitte infoo ko se oon valmis.
– Kenele Bildetema oon tehty?
– Tämä oon alunperin Ruottista missä se oli tehty auttamhaan maahaanmuuttajiita oppimhaan ruottii. Sitte se tuli Ruijhaan ja Tanmarkhuun. Ruottissa se oon käänetty meänkielele ja suomeksi, Pedersen sannoo.
Ruottin meänkielisessä versuunissa teemoita ei ole käänetty meänkielele, mutta kväänin kielele net tullee.

Tärkkee prosessi
Ruottalainen originaali oon jo aika vanhaa.
– Sielä oon muutampi kuva disketistä ja filmirullasta, se oon vähän vanhaanaikaista mutta eihään se haittaa.
Pedersen meinaa ette itte prosessi oon ollu hirmuisen tärkkee: Parin vuođen aikana Kieliraatin ja insitutin työntekkijät oon kohđatelheet hyvin monnii kielen puhhuujiita Finmarkussa ja Tromssassa ja Uslussa.
– Yksi oon se ette olema kaikki alkanheet hunteeraamhaan mitä sannoi meilä oon ja mitä meilä vailuu. Se oon ollu hyvä prosessi sekä meile ette heile joilta met olema kysynheet.

– Toinen oon se ette meilä oon kasunnu tietoisuus siitä ette kieli oon sopimus. Ko meilä ei ole jotaki sannaa, met häyđymä soppiit siitä ette mitä sannaa met sitte käytämä. Käytämä sitte sitä ja jos se ei toimi, sovima ette tehemä sitte uuđen sanan.

Ruottissa Bildtema oon suomeksi ja meänkielelä. Tanskan- ja norjankieliset versiot ovat nimeltään Bildetema. Katto : http://clu.uni.no/bildetema/Kainunkielinen kuvasanakirja
netissä oon tulossa