Arja Saijonmaa i Finnetunet. (Kuva: Kristiina Puumalainen)

 

Ei siis 50-v juhlat vaan viideskymmenes kerta, hyvä syy juhlia taas uudelleen ensi vuonna sanoo Mettäsuomen tasavallan väki. Maailma ja puitteet olivat aika erilaiset 49 vuotta sitten kun idean takana oli muutama tulisielu ja tapahtumapaikka jonkin verran Ruotsin suuntaan Svullryan kylästä. Vuonna 2019 tapahtumaa juhlittiin juhlakonsertilla ja lahjoilla puolin ja toisin.

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Puumalainen

 

UUTTERIEN METSÄSUOMALAISTEN MUISTOLLE: Muistokiven pystyttivät Solör-Värmlands Finnkulturförening ja Niittahon-Jussin Seura metsäsuomalaisten esi-isien Savossa, Hämeessä ja pohjanmaalla olevien kotiseutujen tukemana vuonna 1970. (Kuva: Kristiina Puumalainen)

Rantalassa, Røgdenin järven rannalla, järjestettiin vuonna 1970 Metsäsuomalaispäivät eli Finnskogdagene ensimmäistä kertaa. Täällä seisoo kivi, johon on ikuistettu 431 suomalaista sukunimeä. Näistä kaikista suvuista on joku aikoinaan lähtenyt Suomesta, useimmat Rautalammilta, Norjan ja Ruotsin alueilla olevaan Metsäsuomeen. Kiven takana häämöttää Akkasaari, josta on löytynyt muinaisia suomalaisia hautoja.

Metsäsuomalaisten oma tasavalta vuonna 1970

Idean takana oli muun muassa Metsäsuomen oma monitoiminainen Åsta Holth. Åsta Holth Vestlien syntyi vuonna 1904 Svullryassa. Hän oli kirjailija ja tunnettu erityisesti kirjoituksistaan metsäsuomalaisista. Hänen teoksiaan on esimerkiksi ”Finnskogtrilogien”, joka on käännetty monelle kielelle, esimerkiksi tanskaksi, muttei suomeksi. Lisäksi Åsta Holth oli aktiivinen monella eri tavalla kotipaikkakunnallaan ja hänen kädenjälkiään on esimerkiksi Suomalaismetsien oma kansallispuku.

Fra visning i Åsta Holths hus med Dag Raaberg som guide. Her ser vi noen av Åsta Holths bøker. (Kuva: Kristiina Puumalainen)

Dag Raaberg og ollut mukana Finnskogdagenien järjestämisessä ihan alusta asti ja hän tunsi Åsta Holthin hyvin. Hän kierrätytti ja tutustutti festivaaliväkeä Åsta Holthin kotitaloon Leiråkeriin ja kertoi Åstan saavutuksista. Åsta asui Leiråkerissa vuodesta 1947 kuolemaansa asti vuoteen 1999. Talo toimii nykyään museona osana Finnetunetia Taloa ympäröivä puutarhatontti on kunnianosoitus Åstalle, joka ehti kaiken muun ohessa opiskella itsensä puutarhuriksi.

Tasavalta julistetaan ja tasavaltaa juhlistetaan

Aina perjantaina julistetaan Mettäsuomen oma tasavalta avatuksi. Suomea edustamaan on kutsuttu joka vuosi suurlähettiläs ja tänä vuonna paikalle saapui Mikael Antell. Hän julisti Metsäsuomen tasavallan itsenäiseksi yhden viikonlopun ajaksi yhdessä Metsäsuomen hallituksen kanssa, 50. kerran. Mukana suurlähettilään kanssa tasavaltaa itsenäiseksi julistamassa olivat Even Wiger, Bjarne Korbøl, Jørn Skaslien, Cato Rismoen, Ragnhild Kalnæs ja Inger-Lise Korbøl.

Bilde av den finnskogske regjering og Mikael Antell fra den finske ambassaden. (Kuva: Kristiina Puumalainen)

Illalla järjestettiin Finnetunetissa tunnelmallinen juhlakonsertti, jossa mukana oli artistit kaikista Metsäsuomen maista – Arja Saijonmaa Suomesta, Mari Boine Norjasta ja Cecilia Vennersten Ruotsista.

Melkein tasavuosia täyttänyt tasavalta sai ja antoi lahjoja

(Kuva: Kristiina Puumalainen)

Solør-Värmland Finnkulturforening antoi juhlasankarille tienviitan jossa on useita paikallisia, suomenkielisiä, paikannimiä etäisyyksien kanssa. Mukana Suomesta viitassa oli tietenkin Rautalampi.

Eniten yleisöä nauratti Suomen suurlähetystölle lahjoitettu uusi epävirallinen suurlähetystö. Metsäsuomen Suomen suurlähetystö. Suurlähetystöstä lennähti ulos lahjoitushetkellä saunojia ja tenniksenpelaaja, jotka kuulemma käyttivät pieneltä näyttävän suurlähetystön kellaritiloja.

Loppumietelmiä

Hieman ehkä yllätyksenä itsellenikin oli päällimmäinen ajatus tämän viikonlopun jälkeen identiteetti. Jutellessani näiden metsäsuomalaisten jälkeläisten kanssa sain kuulla, että monella heillä on jopa puolet suomalaistaustaista geeniperimää ja he tuntuivat olevan kovin ylpeitä siitä. Se antoi ikään kuin varmaa pohjaa identiteetin luomiselle. Myös Åsta Holthilla oli vahva metsäsuomalainen identiteetti ja hän onnistui erikoisella norjan murteellaan kertomaan ihmisille metsäsuomalaisista ja heidän tavoistaan. Sitä kaikkea jäin pohtimaan tämän Svullryasta Leiråkaeriin johtavan runopolun varrella olevan taulun ääreen.

Kiinnostuitko lisää? Lähteet ja lisätietoa esimerkiksi täältä: Norjan metsäsuomalaismuseo http://www.skogfinskmuseum.no/ Finnskogdagene Gruessa http://finnskogdagene.no/joomla34/ Visit Finnskogene: http://www.visitfinnskogene.no/ Artikkel «Hvem var Åsta Holth» – http://www.isolor.no/nyheter/hvem-var-aasta-holth-

Åsta Holths dikt og Kaskeaminen av Eero Järnefelt. (Kuva: Kristiina Puumalainen)