Formidler Per Helge Nylund (Tromsø museum), forsker Magnar Gulliksen Johnsen (Tromsø geofysiske observatorium) og professor Unni Pia Løvhaug (institutt for fysikk og teknologi) ønsker publikum velkommen til å bli kjent med nordlys og nordlysforskning i Tromsø i helga. • Tässä vanhaassa aitassa oon melkkein sata vuotta vanhoita mittausinstrumenttii. (Foto: Liisa Koivulehto)
Tulleeko taivhaanvalkkeista ääni? Kunka niitä tutkithaan? Mitä met tieđämä – mitä met uskoma? Mitä taivhaanvalkkeet merkittee meile?
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Tänä pyhänä Tromssan universiteetti – Ruijan arktinen universiteetti aukaisee vanhan tutkiimuslaitoksen ovet publikummile.
Sinne oon kovottu näyttely, sielä pelathaan musikkii ja piđethään lyhykäissii esitelmii missä kaikissa oon teema taivhaanvalkkeet.
Tapattuma oon perjantai-iltana, lauvantaina ja sunnuntaina. Se oon sekä paikalisile ette turistiile.
Pitkä ja levvee tieto
– Taivhaanvalkkeet ei ole tyhä fysikkii ja realfaagii. Toivoma ette sekä tromssalaiset ette turistit löytävä tien tähän tapattumhaan, avaruusfysikin professori Unni Pia Løvhaug sannoo.
– Taivhaanvalkkeet oon histooriaa, kulttuurihistooriaa, litteratuurii, musikkii ja turistibisnestä. Tromssassa oon käyny europpalaissii tutkiijoita 1700-luvulta asti kattomassa taivhaanvalkkeita. Kaikki tieto oon kovottununa universiteetissä. Tässä meilä oon hirmuisen suuri kulttuuriperintö jonka met halluma siirttäät etheenpäin sekä paikalisille ette turistiile, Løvhaug sannoo.
Tromssassa oon tutkittu taivhaanvalkkeita sata vuotta.
Observasuunirakenus oon aina ollu Tromssansaaren päälä, Prestvannin likelä. Tomtti oon 51 moolii ja sielä oon rakenuksii monelta aijalta.
Pyhän aikana publikummi päässee näkemhään ihmeelisen 90 vuotta vanhaan magnetismin mittauskalun. Se oon rakenuksessa minkä Riikinantikvaari oon suojelu.
Toivoo oman sentterin
Ko fysikin fakulteetin siirethiin Breiviikhaan – missä liki kaikki muu universiteetti oon – vuona 2014 niin talo oon ollu liki tyhjä.
Universiteetti arranseeraa tämmöisen tapattuman nyt ensimäisen kerran.
– Se olis soma jos voisima rakenttaa tänne pyssyyvän taivhaanvalkkeetietosentterin, Per Helge Nylund Tromssan museuumista sannoo.
