Valtion komiteea hunteeraa meedian diversiteettii

Mediemangfoldsutvalget kuunteli pohjaisruijaisten meedioitten eđustajiita Tromssassa 3. februaarikuuta.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

*Til denne saken kan du bruke vår innebygde ordliste.

Hallitus nimitti viimi syksynä eriliikaisen komiteean joka hunteeraa meedian tulleevaisuutta Ruijassa. Komiteean tärkkein tehtäävä oon ehđottaa kunka meedian diversiteetin säilytethään.
Valtion suurimat keinot oon NRK-makso ja aviisiitten kuurto-oorninki. Yksi komiteean jäsen oon NRK:n päälikkö Thor Gjermund Eriksen.
– Meedia oon kehittynny siiheen laihiin ette harvemat ja harvemat meediat tuotethaan ommii uutissii. Samhaan aikhaan usseemat ja ussemat jaethaan sammoi sisälyksii. Pörinteisten uutisten tuottajiitten lisäksi oon tullu toissii, uussii aktööriitä. Kysymys oon siitä oonko tämmöinen kehitys probleemi tyhä pörinteisile meedialle?  Eli uhkaako se väjestön mahđolisuutta kuula usseemppii äänii ja meininkii ja nähđä erilaissii mailmoita? Thor Gjermund Eriksen hunteerasi NRK:n nettisivula 18. septemperikuuta.
Kuka tahansa saattaa kirjoittaat komiteeale ja muistela kunka meedian diversiteetin saattais varjela Ruijassa. Komiteea järjestää kans kokouksii mihiin se oon kuttunu kovole eri meedian eđustajiita.

Huono finansieeraaminen oon probleemi
Tromssan kokouksheen oli regionaalisten ruijankielisten meedioitten lisäksi pyyđettty saamelaisten ja kainulaisten eđustajia. Ruijan Kaijun redaktööri Heidi Nilima Monsen otti esile finansieeraamisen.
– Minoriteettiaviisit oon aivan henkkaavaiset valtionrahasta. Meile oon iso problemi ko emmä tieđä vasta ko januaarikuun lopussa ette kunka paljon rahhaa saama sinä vuona. Toinen probleemi oon se ette met  saama rahhaa samasta potista ko projektit. Met kilpailemma samoista projektirahoista ko esimerkiks Tenon kvääniseura tai muu lukaali projekti, ja eihään se ole hyvä, hän muisteli.
Hän meinaa ette suuri syy oon se ette politiikkerit ei tunneta tai «unheetethaan» Europan minoriteettisopimuksen eikä het perusta siitä ette Ruijan Kaijusta tulis viikkoaviisi.

– Tarvittema kaiken tieđon saamen kielelä!
Saamelaisen journalistikoulutuksen koordinaattori Torkel Rasmussen muisteli ette saamelaisila oon tyhä kaksi aviisii, tv-kanava, raadiokanava, vaimoitten aviisi ja nuorten aviisi sekä NRK:n yhtheistyö YLE:n ja SVT:n kans.
– Tämä oon aivan liian vähän! Se oon tarvet saađa kompletti saamenkielinen meediasysteemi niin ette sie saat kaiken tieđon saamen kielelä ilman ette sie tarvittet muunkielissii meedioita, Rasmussen saarnasi.

Praamaa monikielisissii meedioita
Engelskankielisen Independent Barents Observerin päätoimittaaja Thomas Nilsen muisteli  ette pohjaisessa oon monikielissii meedioita niinko YLE, joka tekkee ohjelmii parila saamen kielelä missä oon tyhä pari-kolmesattaa puhhuujja, sekä kaksikielinen Haparandabladet. Ja ette Ruottin raadiossa oon ohjelmii vaikka kunka monela kielelä.
Nilsen puhui lämpimästi monikielisistä meediosta ja siitä ette se oon tarvet näile. Hän nosti framile vääryyđen verovähentämisessä.
– Jos sie annat rahhaa jolleki kristilisele raadiole, sie maksat vähemän verroo. Se häytyis anttaat saman vähenyksen jos sie annat rahhaa jolleki minoriteettimeedialle!

– Miksi komiteeassa oon tyhä etelän ihmissii?
Ságatin redaktööri Geir Wulff muisteli ette Ruijassa oon tyhä kaksi saamelaista aviissii: täysin saamenkielinen Ávvir ja heti 60 vuotta täyttäävä Ságat.
– Ko Saaamentingan alethiin, se tuli julki ette tyhä puolet äänestääjiistä puhui saamee. Sillä se oon tarvet ette Ságat oon ruijankielinen, hän sanoi.
Wulff meinasi ette se oon kummalista ette meedian diversiteettii hunteeraava komiteea oon niin «Blenda-valkkee» ko tämä oon.
– Komiteeassa oon tyhä majoriteetin eđustajiita eikä yksikhään ole Dovren pohjaispuolelta! Eihän tämä ole mithään diversiteettii, Ságatin redaktööri huomautti.

Meedia oon luonu tietämättömyyđen
Kainun institutin kielityöntekkiijä Anna-Kaisa Räisänen muisteli siitä mitä meediat ei muistele.
– Ruijalaiset meediat oon syy siiheen ette ruijalaiset ei tunneta kainulaissii. Het oon luonheet tieđon puutheen. Finmarkkulaiset tieđethään enämen sielä assuuvista asyylin hakkiijoista ko kainulaisista siksi ko kainulaisista ei muistela meediassa, Räisänen sanoi.
Hän sanoi kans ette tämähän ei ole mikhään uusi tila: Kainulaiset oon tottunheet olemhaan näkymättömät ja kuulemhaan ette heiđän kulttuuri ei ole minkhään arvoista.
– Oonko se siksi ko kainulaiset oon perifeeriassa,  niin kaukana kaikiista sentrumista?  Ja sanothaan ette heitä oon niin vähän? Oonko norjalaistaminen onnistunnu?
– Vaikka kieli oon melkkein kuolu, se ei meinaa ette olis kuolu!  Ja vaikka kainulaiset oon näkymättömät, se ei meinaa ette se häytyis olla näin! Räisänen sanoi.
– Pohjais-ruijalaisila meedioila oon iso haastet tuođa kainulaiset näkkyyville, Räisänen meinaa.

– Oon tyhmää anttaa ilman
Steinulf Henriksen, joka eđusti Pohjais-Tromssan redaktööriforeeninkii, muisteli ette journalistiin määrä oon vähentynny ja vähenee koko aijan Ruijassa.
–  Riikinmeediat oon lopettanheet omat konttorit Tromssassa, tyhä kolme oon jäljelä, hän totesi.
Nordlysin redaktööri Anders Opdahl muisteli ette aviisiitten, raadion ja teeveen rajat ei ole ennää niin selkkeet: Kaikki produseerathaan kuvvii, tekstii, äänii ja viideoita.
– Tämä oon ollu iso muutos, hän totesi.
Hän meinasi ette se oon tyhmää ette aviisit jaethaan ommii artikkellii Facebookissa ilmaiseksi.
– Facebook ei eđes maksa verroi Ruijhaan. Met häyđymä ennen alkkaat oman ruijalaisen meediaplatformin, ja lopetamma tämmöisten internasunaalisten firmojen kuuroomisen, Opdahl ehđotti.
Tyhä yksi vaimo
Paikala ollu reportteri Sylvi Inez Liljegren Tromssan NRK:sta torui komiteeaa siksi ko se oli kuttunu tänne tyhä yhđen vaimon.
– Mie olen muistelu tästä viimiset 40 vuotta ja vielä se oon sama homma ko ennenki, hän sanoi.

 

*Til denne saken kan du bruke vår innebygde ordliste.